Masennuslääkkeiden käyttö lisää pään vammojen riskiä Alzheimer-potilailla
09.08.2017 10:02 ERJA ELO ISTOCKPHOTO
Tutkimusjoukko koostui Alzheimerin tautia sairastavista, mutta tutkijoiden mukaan on oletettavaa, että riski voidaan havaita myös muilla iäkkäillä.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että masennuslääkkeiden käyttö on yhteydessä suurentuneeseen pään vammojen ja traumaattisten aivovammojen riskiin Alzheimerin tautia sairastavilla.
Masennuslääkkeiden käytöllä on aiemmin havaittu yhteys suurentuneeseen kaatumisen sekä lonkkamurtumien riskiin, mutta yhteyttä pään vammoihin ei ole ennen tutkittu. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Alzheimer’s Research & Therapy -lehdessä.
Masennuslääkkeiden käyttö lisäsi pään vammojen riskiä erityisesti käytön alkuvaiheessa, ensimmäisten 30 päivän aikana, mutta riski havaittiin myös pidempään, jopa kaksi vuotta kestäneen käytön aikana.
Yhteys varmistettiin vielä tutkimusasetelmassa, jossa henkilöä verrattiin itseensä. Näin vältettiin käyttäjien valikoitumiseen liittyvien tekijöiden vaikutus.
Yhteys traumaattisiin aivovammoihin ei ollut yhtä vahva, mikä johtui mahdollisesti niiden vähäisyydestä aineistossa. Muiden psyykenlääkkeiden käyttö ei selittänyt havaittua yhteyttä.
Iäkkäillä pään vammat ovat yleisempiä kuin nuoremmilla ja johtuvat yleensä kaatumisesta. Näin ollen kaatumisalttiuteen aiemmin yhdistettyjen masennuslääkkeiden käytön yhteys pään vammoihin ei ollut tutkijoille yllätys.
– Tulos antaa kuitenkin aihetta huoleen, sillä masennuslääkkeiden käyttö on hyvin yleistä Alzheimerin tautia sairastavilla ja niitä on pidetty turvallisempina lääkkeinä kuin vaikkapa bentsodiatsepiinejä, kertoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, dosentti Heidi Taipale Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.
Tutkimusjoukko koostui Alzheimerin tautia sairastavista iäkkäistä, mutta Taipaleen mukaan on oletettavaa, että riski voidaan havaita myös tautia sairastamattomilla iäkkäillä. Tätä tullaan selvittämään jatkotutkimuksissa.
Tutkimus oli osa valtakunnallista, rekisteriaineistoon perustuvaa Itä-Suomen yliopiston MEDALZ-tutkimusta, jossa seurattiin vuosina 2005–2011 Alzheimerin taudin diagnoosin saaneita suomalaisia.
Tähän tutkimukseen otettiin mukaan 10 910 masennuslääkkeiden käyttäjää ja 21 820 näitä lääkkeitä käyttämätöntä vertailuhenkilöä, jotka kaikki sairastivat Alzheimerin tautia.
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|