Luottamus korvasi auktoriteetin

Kolumni   30.10.2014 09:18  KARI RÄISÄNEN

APTEEKKI-SANA HERÄTTÄÄ luottamusta. Mieleen tulee sivistyneen näköinen, rauhallinen farmaseutti, joka tuntee takanaan olevan laatikkorivistön jokaisen lokeron kuin omat taskunsa. Apteekissa vallitsee rauhallinen, jopa seesteinen tunnelma, jota säestää iäkkäiden rouvien tasainen puheensorina.

Muistan lapsuusvuosien vappulounailta, kuinka paikalliseen apteekkariin suhtauduttiin kunnioittavasti. Hän kuului samaan sarjaan kuin rusettia käyttänyt pankinjohtaja ja jykevä, salaperäiseltä näyttänyt poliisipäällikkö.

AJAT OVAT MUUTTUNEET, ja auktoriteettiusko ei ole muodissa. Luottamus apteekkeihin on kuitenkin edelleen olemassa, vaikka useimmat apteekit ovat nykyään lähes hyvinvoinnin tavarataloja. Apteekki on paljon muuta kuin pelkkä lääkevarasto.

Nykyään elämme liian intensiivisesti. Meiltä odotetaan, vai luulemmeko vaan itse, että olemme koko ajan täysillä mukana kaikessa. Samalla ihmisistä on tullut entistä kielteisempiä, kiitos ympäröivän maailman. Elämme sotien, rauhattomuuden, eriarvoisuuden maailmassa. Eihän sen niin pitänyt mennä.

Anteeksi vaan, en löydä yhtään kielteistä kokemusta, tai ajatusta, joka liittyisi apteekkiin. Osin se johtuu siitä, että sanalla lääke on sinällään myönteinen kaiku, lääkkeillä on parantava vaikutus. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö myös apteekkimaailma muuttuisi, uudistuisi. Apteekit eivät ole suljettuja kilpailulta, eikä asiakas ole enää sidottu tiettyyn apteekkiin.

VAIKKA KUNNIOITAN PERINTEITÄ enkä halua kaiken muuttuvan, ymmärrän hyvin, että x-, y- ja z-sukupolvet näkevät apteekit täysin eri tavoin kuin allekirjoittanut. Heille on luonnollista, että lääkärikäynti voi olla virtuaalinen ja e-resepti kadottaa lääkkeiden yhteyden tiettyyn paikkaan, jopa aikaan. Verkkoapteekki toimittaa lääkkeet kotiin, tai ne toimitetaan tarvittaessa jopa työpaikalle.

Apteekit ja apteekkarit eivät voi eristäytyä muun yhteiskunnan kehityksestä. Toisaalta yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että apteekit säilyttävät laatukriteerinsä ja itsestäänselvyytenä pidetyn luotettavuuden, sanottakoon sitä vaikka potilasturvallisuudeksi.

Paljon syystäkin parjattu sote-uudistus myllännee myös apteekkimaailmaa. Millainen on sitten tulevaisuuden apteekki? Onneksi minun ei tarvitse ratkaista asiaa. Avaan edelleen mielelläni sen mahonkisen kulmaoven ja astun sisään rauhalliseen tunnelmaan. Tuttu farmaseutti tai proviisori herättää yhä luottamusta, vaikka osa henkilökunnasta on enemmän kiinnostunut älypuhelimestaan, kuin yksittäisestä asiakkaasta.

Kari Väisänen
Kirjoittaja on Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n toimitusjohtaja ja PharmaPress Oy:n hallituksen jäsen.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Kommentit

Melkein kiivastunut apteekkari Itä-Suomesta 03.11.2014 11:49

Kiitos hyvästä kolumnista, siinä kuvattiin mielestäni hienosti vallitsevaa tilannetta ja toiveita ja ajatuksia apteekista. Silmiini sattui ja kovasti koski huomio siitä, että osa apteekin henkilökunnasta on kiinnostuneempi älypuhelimestaan kuin asiakkaasta. Näin ei saa olla, katsokaapa kollegat henkilökuntaanne ja ohjeistakaa asiakaspalvelijanne!

pharmacist 07.11.2014 17:25

"osa henkilökunnasta on enemmän kiinnostunut älypuhelimestaan, kuin yksittäisestä asiakkaasta" ??? onko tosiaan apteekin farmaseuteilla niin huono palveluasenne ja työmotivaatio, että ovat kiinnostuneita vain älypuhelimestaan asiakkaiden sijaan? Onko tämän kommentin tarkoitus mustanmaalata apteekin farmaseuttinen apteekin farmaseuttine henkilöstö? Ainakin omassa työpaikassa on selkeät ohjeistukset oman kännykän käytöstä työaikana.

xyz-aikakausien pharmacisti 08.11.2014 15:40

Tuo lause ei mielestäni pidä paikkaansa apteekin palvelua kuvailtaessa: "vaikka osa henkilökunnasta on enemmän kiinnostunut älypuhelimestaan, kuin yksittäisestä asiakkaasta" sen sijaan älykännyjä voisi kyllä käyttää palvelussa apuna esim. QR-koodien avaamiseen, sanakirjana palvellessa ulkomaalaisia asiakkaita, päivittäessä apteekin some sivuja tai kertoessa tuotetietoja esim. uusista tuotteista tai vaikka kosmetiikasta, sillä kaikkea ei voi muistaa?

pharmacist 09.11.2014 14:50

Sen sijaan jotkut asiakkaat apteekin reseptiloossissa reseptilääkettä noutaessaan ovat kiinnostuneempia hoitamaan omia asioitaan kännykkä korvalla kuin häntä palvelevasta lääkeneuvontaa antavasta farmaseutista. Sen verran pitäisi kännykkäetikettiä noudattaa, jos asioita hoidetaan, niin ei silloin puhuta kännykkään. Jos asiakkaalla on koko palveluprosessin ajan kännykkä korvalla, niin tarpeellinen lääkeneuvonta voi jäädä saamatta. Ei varmaan asiakaskaan ilahtuisi, jos alkaisin asiakasta palvellessa näpyttelemään omalla älypuhelimella vaikka Facebookia tai paimentaisin kännykkä korvalla vaikka kotona olevia lapsiani.