Luottamus korvasi auktoriteetin

APTEEKKI-SANA HERÄTTÄÄ luottamusta. Mieleen tulee sivistyneen näköinen, rauhallinen farmaseutti, joka tuntee takanaan olevan laatikkorivistön jokaisen lokeron kuin omat taskunsa. Apteekissa vallitsee rauhallinen, jopa seesteinen tunnelma, jota säestää iäkkäiden rouvien tasainen puheensorina.

Muistan lapsuusvuosien vappulounailta, kuinka paikalliseen apteekkariin suhtauduttiin kunnioittavasti. Hän kuului samaan sarjaan kuin rusettia käyttänyt pankinjohtaja ja jykevä, salaperäiseltä näyttänyt poliisipäällikkö.

AJAT OVAT MUUTTUNEET, ja auktoriteettiusko ei ole muodissa. Luottamus apteekkeihin on kuitenkin edelleen olemassa, vaikka useimmat apteekit ovat nykyään lähes hyvinvoinnin tavarataloja. Apteekki on paljon muuta kuin pelkkä lääkevarasto.

Nykyään elämme liian intensiivisesti. Meiltä odotetaan, vai luulemmeko vaan itse, että olemme koko ajan täysillä mukana kaikessa. Samalla ihmisistä on tullut entistä kielteisempiä, kiitos ympäröivän maailman. Elämme sotien, rauhattomuuden, eriarvoisuuden maailmassa. Eihän sen niin pitänyt mennä.

Anteeksi vaan, en löydä yhtään kielteistä kokemusta, tai ajatusta, joka liittyisi apteekkiin. Osin se johtuu siitä, että sanalla lääke on sinällään myönteinen kaiku, lääkkeillä on parantava vaikutus. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö myös apteekkimaailma muuttuisi, uudistuisi. Apteekit eivät ole suljettuja kilpailulta, eikä asiakas ole enää sidottu tiettyyn apteekkiin.

VAIKKA KUNNIOITAN PERINTEITÄ enkä halua kaiken muuttuvan, ymmärrän hyvin, että x-, y- ja z-sukupolvet näkevät apteekit täysin eri tavoin kuin allekirjoittanut. Heille on luonnollista, että lääkärikäynti voi olla virtuaalinen ja e-resepti kadottaa lääkkeiden yhteyden tiettyyn paikkaan, jopa aikaan. Verkkoapteekki toimittaa lääkkeet kotiin, tai ne toimitetaan tarvittaessa jopa työpaikalle.

Apteekit ja apteekkarit eivät voi eristäytyä muun yhteiskunnan kehityksestä. Toisaalta yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että apteekit säilyttävät laatukriteerinsä ja itsestäänselvyytenä pidetyn luotettavuuden, sanottakoon sitä vaikka potilasturvallisuudeksi.

Paljon syystäkin parjattu sote-uudistus myllännee myös apteekkimaailmaa. Millainen on sitten tulevaisuuden apteekki? Onneksi minun ei tarvitse ratkaista asiaa. Avaan edelleen mielelläni sen mahonkisen kulmaoven ja astun sisään rauhalliseen tunnelmaan. Tuttu farmaseutti tai proviisori herättää yhä luottamusta, vaikka osa henkilökunnasta on enemmän kiinnostunut älypuhelimestaan, kuin yksittäisestä asiakkaasta.

Kari Väisänen
Kirjoittaja on Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n toimitusjohtaja ja PharmaPress Oy:n hallituksen jäsen.