Lopussa liitos seisoo
10.09.2010 10:03
TÄMÄ BLOGI on kysymys, ei kannanotto.
Sanon sen heti näin alkuun, sillä blogin aihe, kuntaliitokset ja erilaiset kuntayhtymät, on paperinmakuisuudestaan huolimatta kuuma aihe.
Viime vuonna Suomessa toteutui 32 kuntaliitosta, jotka vähensivät kuntien määrää 67:llä. Ja lisää on tulossa. Ensi vuonna kuntaliitos toteutuu 12 kunnassa, ja yli 30 kuntaa selvittää asiaa parhaillaan. Erilaisia kuntayhtymiä Suomessa on 184.
Fimean kannan mukaan kuntaliitokset eivät vaikuta apteekkien sijaintiperusteisiin eivätkä ne mahdollista apteekin sijoittumista vapaasti uuden liitoskunnan alueella.
Mutta vaikuttavatko liitokset ja yhtymät silti apteekin toimintaan ja miten?
Varminta tietoa voisimme saada niistä kunnista, joissa liitos toteutettiin vuonna 2005 tai sitä ennen. Liitossopimukset näet lähes poikkeuksetta takaavat kunnille usean vuoden siirtymäajan, jonka aikana palveluita ei saa lopettaa tai henkilöstöä irtisanoa.
Olisikin kiinnostavaa tietää, miten terveysasemien lukumäärä on kehittynyt vuoden 2005 liitoskunnissa. Paikallisen terveysaseman ja lääkärin vastaanoton loppuminen palveluiden keskittämisen takia on varmasti vaikuttanut myös lähistöllä palvelevaan apteekkiin.
Mutta onko näin käynyt?
Toistaiseksi mikään taho ei näytä tällaista tietoa keränneen.
Vankan datan puuttuminen aiheuttaa sen, että pelko kuntamuutosten aiheuttamista terveyspalveluiden katoamisesta uusiin ”kuntakeskuksiin” elää. Sen avulla ruokitaan legendoja siitä, miten kuntien A ja B yhdistyessä palvelut päätettiin keskittää kuntien väliin – paikkaan, jossa kukaan ei asu, mutta jonne kaikilla on yhtä pitkä matka.
Siksi toivonkin, että mahdollisimman moni teistä kuntaliitoksen tai kuntayhtymän kokeneista apteekkareista ja proviisoreista kertoisitte kokemuksistanne. Kokemusperäistä tietoa arvostaisi varmasti myös moni kollega, jonka kunta juuri parhaillaan erilaisia yhdistymisiä kaavailee.
Tieto on arvokasta siksikin, että jos eivät kuntaliitokset, niin muut muutokset lainsäädännössä ja kuntien ja valtion taloudessa näyttävät tukevan terveyspalveluiden keskittymistä. Muutoksia on siis edessä, vaikka kuntaliitoksille sanottaisiinkin, että kiitos vaan, mutta ei kestä liittää.
Kommentoikaa tai lähettäkää sähköpostia ositteeseen inkeri.koskela at apteekkariliitto.fi
Inkeri Koskela
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimituspäällikkö.
Osallistu keskusteluun
Transrasvat selvä sydänriski, kovien rasvojen merkitys epäselvempi
|
D-vitamiinilisät eivät vahvista kuusikymppisten naisten luita
|
Rannikkoseutu-lehti: Raision Ykkösapteekin erikoisuus uhkaa loppua
|
Osa dementialääkkeistä voi laskea painoa vahingollisesti
|
Ensimmäinen 3D-tulostettu reseptilääke hyväksyttiin
|
Saatte olla ylpeitä apteekkien kansanterveysohjelmista!
|
Tämä pysäytti sähköiset reseptit
|
Nuoruustyypin diabetesta sairastavilla enemmän luunmurtumia
|
Valtakunnallinen vika häiritsi reseptien toimittamista
|
Euroopan komissio päätti lääkkeiden poistamisesta markkinoilta
|
Antibioottikuurit saattavat edistää lasten lihomista
|
EMA antoi myönteisen lausunnon malariarokotteelle
|
Oriola vei vihreän ristin ruokakauppaan
|
Yhä useampi haluaa farmaseutiksi tai proviisoriksi
|
Hammaslääkäriliitto: Nuuska uhkaa nuorten terveyttä
|
Sydänkuolleisuus vähentynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä
|
Apteekin Terveyspiste palvelee myös Oulussa
|
Yhteinen tunnus verkkoapteekeille heinäkuun alussa
|
Statiinit eivät lisää aivoverenvuotoja
|
Miksi apteekkitoimintaa säännellään?
|
Iso osa tulehtuneista umpilisäkkeistä hoituisi antibiooteilla
|
Astmaatikon kannattaa harrastaa liikuntaa
|
Painonhallinnan ohjausta apteekista
|
Robottien suosio jatkuu apteekeissa
|
Jo yli 30 000 asiakasta lääkkeiden koneellisen annosjakelun piirissä
|
11 eskaria, kolme tahtoo apteekkariksi
|
Itsehoidon kustannukset mukaan vertailuun
|
Rajaniemi Fimean alueellistamisselvityksestä: ”Irtisanomiset vaikuttaisivat toimintakykyyn”
|
Yksi tarina: Suoraa palautetta aukiolosta
|
Diabeteksen hoitoon tarkoitetut glukoosinpoistajat arvioidaan
|