Lopussa liitos seisoo
10.09.2010 10:03
TÄMÄ BLOGI on kysymys, ei kannanotto.
Sanon sen heti näin alkuun, sillä blogin aihe, kuntaliitokset ja erilaiset kuntayhtymät, on paperinmakuisuudestaan huolimatta kuuma aihe.
Viime vuonna Suomessa toteutui 32 kuntaliitosta, jotka vähensivät kuntien määrää 67:llä. Ja lisää on tulossa. Ensi vuonna kuntaliitos toteutuu 12 kunnassa, ja yli 30 kuntaa selvittää asiaa parhaillaan. Erilaisia kuntayhtymiä Suomessa on 184.
Fimean kannan mukaan kuntaliitokset eivät vaikuta apteekkien sijaintiperusteisiin eivätkä ne mahdollista apteekin sijoittumista vapaasti uuden liitoskunnan alueella.
Mutta vaikuttavatko liitokset ja yhtymät silti apteekin toimintaan ja miten?
Varminta tietoa voisimme saada niistä kunnista, joissa liitos toteutettiin vuonna 2005 tai sitä ennen. Liitossopimukset näet lähes poikkeuksetta takaavat kunnille usean vuoden siirtymäajan, jonka aikana palveluita ei saa lopettaa tai henkilöstöä irtisanoa.
Olisikin kiinnostavaa tietää, miten terveysasemien lukumäärä on kehittynyt vuoden 2005 liitoskunnissa. Paikallisen terveysaseman ja lääkärin vastaanoton loppuminen palveluiden keskittämisen takia on varmasti vaikuttanut myös lähistöllä palvelevaan apteekkiin.
Mutta onko näin käynyt?
Toistaiseksi mikään taho ei näytä tällaista tietoa keränneen.
Vankan datan puuttuminen aiheuttaa sen, että pelko kuntamuutosten aiheuttamista terveyspalveluiden katoamisesta uusiin ”kuntakeskuksiin” elää. Sen avulla ruokitaan legendoja siitä, miten kuntien A ja B yhdistyessä palvelut päätettiin keskittää kuntien väliin – paikkaan, jossa kukaan ei asu, mutta jonne kaikilla on yhtä pitkä matka.
Siksi toivonkin, että mahdollisimman moni teistä kuntaliitoksen tai kuntayhtymän kokeneista apteekkareista ja proviisoreista kertoisitte kokemuksistanne. Kokemusperäistä tietoa arvostaisi varmasti myös moni kollega, jonka kunta juuri parhaillaan erilaisia yhdistymisiä kaavailee.
Tieto on arvokasta siksikin, että jos eivät kuntaliitokset, niin muut muutokset lainsäädännössä ja kuntien ja valtion taloudessa näyttävät tukevan terveyspalveluiden keskittymistä. Muutoksia on siis edessä, vaikka kuntaliitoksille sanottaisiinkin, että kiitos vaan, mutta ei kestä liittää.
Kommentoikaa tai lähettäkää sähköpostia ositteeseen inkeri.koskela at apteekkariliitto.fi
Inkeri Koskela
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimituspäällikkö.
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|