Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
Lääkehoito 10.09.2020 10:11 VIRPI EKHOLM INGIMAGE
Heikko hoitoon sitoutuminen kiihdyttää uuden sydän- tai aivoinfarktin ilmaantumista.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettu rekisteritutkimus osoittaa, että jokainen uusi sydän- ja verisuonitapahtuma kasvattaa seuraavan riskiä entistä suuremmaksi. Sydän- ja verisuonitapahtumia ovat esimerkiksi sydänkohtaus tai aivoinfarkti.
Samalla tapahtumien välinen aika lyhenee: ensimmäisen ja toisen tapahtuman välillä se oli keskimäärin seitsemän vuotta, mutta neljännen ja viidennen välillä enää yhden vuoden.
– Jokaisen sydän- ja verisuonitapahtuman jälkeen riski kasvaa ja tahti vain kiihtyy, kuvailee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, kardiologian dosentti Mikko Pietilä.
Tautia voidaan hidastaa asianmukaisella lääkehoidolla, kuten statiineilla. Suositusten mukainen, intensiivinen statiinihoito vähensi merkittävästi uuden sydän- ja verisuonitapahtuman riskiä.
Tutkimus kuitenkin osoitti, että statiinihoito toteutuu tässä potilasryhmässä huonosti.
– Joka neljäs potilas jätti kolesterolilääkkeet kokonaan hakematta apteekista. Parhaimmillaankin vain noin puolet sairastuneista käytti korkeaa tai keskisuurta annosta statiinia, Pietilä kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin potilas- ja lääkeostotietoja lähes 30 000 potilaasta, jotka olivat sairastaneet ensimmäisen sydän- ja verisuonitapahtumansa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004–2016. Tutkimusta rahoitti lääkeyhtiö Amgen.
Potilaat pelkäävät haittavaikutuksia
Mikko Pietilä toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka tärkeää kolesterolilääkitys on potilaille, jotka ovat jo sairastaneet sydän- tai aivoinfarktin.
– Silloin emme hoida enää jotain mahdollisesti tapahtuvaa teoreettista riskiä, vaan riskiä, joka on jo osoittanut olevansa todellinen, hän korostaa.
Pietilän mukaan statiinilääkkeiden maine on syyttä huono. Osa potilaista jättää lääkkeet käyttämättä todellisten tai kuviteltujen haittavaikutusten vuoksi.
Apteekit voivat osaltaan kannustaa ja motivoida potilaita käyttämään lääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti. Haittojen liiallinen korostaminen voi toimia päinvastoin.
– Apteekissa hyvän, asiallisen lääkeneuvonnan merkitys korostuu, kun potilaalla on virheellisiä ennakkokäsityksiä lääkkeestä. Painopisteen soisi mieluummin olevan lääkkeen hyödyissä kuin potentiaalisissa haitoissa, Pietilä toteaa.
Monivitamiinit eivät lykkää tai aikaista kuolemaa
|
Monen unilääkkeen tehosta puolet lumevaikutusta
|
Lääkekorvaustyöryhmä julkistaa ehdotuksensa
|
Menestyksekästä vuotta 2013!
|
Uusi lääkejätesopimusmalli helpottaa yhteistyötä
|
Lääkkeiden alv nousee, lääkekatto alenee
|
Apteekkariliitto: eResepti vaatii vielä hiomista
|
Detemirinsuliinin korvattavuus jatkuu
|
Potilas voi ilmoittaa lääkehaitasta suoraan Fimealle
|
Pandemrix-korvaukset osittain valtiolta
|
Sydämellistä joulua
|
Antibiootit tehottomia yskän hoidossa
|
Nalmefeeni saamassa myyntiluvan
|
Lääkkeiden vakuutukset avoimiksi
|
Mission Impossible
|
Medifonin jakelu laajenee
|
Levemirin korvattavuus uhkaa päättyä
|
Kanta.fi uudistui
|
Kalsium ei kalkkeuta valtimoita
|
Jatkoa korvattavuuksille
|
Kymmenet lääkkeet menettävät korvattavuutensa
|
Mika Vidgrénistä muotokuva
|
Annosjakelun puolestapuhuja
|
Potilastietojärjestelmät haastavat eReseptin
|
Korvattavien lääkkeiden määrä vähenee
|
Lakiesitys pakottaa reseptit sähköisiksi
|
Unkari palautti sääntelyn
|
Suun kuivuus voi johtua lääkityksestä
|
Juha Nuutilalle kunniamerkki
|
Uutta masennuksen hoitoon
|