Lihava ja liikkumaton tupakoitsija menettää 6-8 tervettä elinvuotta
Kansanterveys 03.08.2016 11:13 ERJA ELO INGIMAGE
Terveellisiä elintapoja noudattavat elävät pidempään terveinä ja ilman kroonisia sairauksia 50‒75 ikävuoden välillä kuin henkilöt, joilla on kaksi tai useampi epäterve elintapa.
Turun yliopiston tutkijat ovat olleet mukana laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin elintapojen merkitystä terveiden ikävuosien määrälle ikääntyessä.
Tutkimuksessa seurattiin 74 000 suomalaista, englantilaista, ranskalaista ja ruotsalaista yli 50-vuotiasta. Siinä keskityttiin merkittävimpiin elintapariskeihin: tupakointiin, liikkumattomuuteen ja lihavuuteen.
Tulosten mukaan ei-terveet elinvuodet kasautuvat henkilöille, joilla on vähintään kaksi näistä riskitekijöistä. Yksittäisistä riskitekijöistä liikkumattomuus ja lihavuus vähensivät eniten terveiden vuosien määrää, noin neljällä vuodella.
Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa International Journal of Epidemiology -julkaisusarjassa.
Elämänlaatu on ikävuosia tärkeämpi
Akatemiatutkija, dosentti Sari Stenholm Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kansanterveystieteen yksiköstä korostaa, että terveiden elinvuosien tutkiminen on tärkeää, koska elettyjen vuosien lukumäärää tärkeämpää on vuosien laatu.
‒ Ikääntymisen myötä monet sairaudet yleistyvät, mutta terveillä elintavoilla voi huomattavasti pidentää terveiden vuosien määrää, sanoo Stenholm, joka toimi tutkimusartikkelin vastuukirjoittajana.
Väestö ikääntyy voimakkaasti sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
THL:n mukaan 55‒65-vuotiaista suomalaisista miehistä 17 prosenttia ja naisista 16 prosenttia tupakoi, 33 prosenttia miehistä ja 24 prosenttia naisista ei liiku riittävästi ja 27 prosenttia miehistä ja 30 prosenttia naisista on lihavia.
‒ Sekä yksilön oman elämänlaadun että yhteiskunnalle sairauksien hoidosta aiheutuvien kustannusten kannalta terveiden elinvuosien lisääminen elintapoja kohentamalla on tärkeää, Stenholm toteaa.
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|