Lihava ja liikkumaton tupakoitsija menettää 6-8 tervettä elinvuotta
Kansanterveys 03.08.2016 11:13 ERJA ELO INGIMAGE
Terveellisiä elintapoja noudattavat elävät pidempään terveinä ja ilman kroonisia sairauksia 50‒75 ikävuoden välillä kuin henkilöt, joilla on kaksi tai useampi epäterve elintapa.
Turun yliopiston tutkijat ovat olleet mukana laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin elintapojen merkitystä terveiden ikävuosien määrälle ikääntyessä.
Tutkimuksessa seurattiin 74 000 suomalaista, englantilaista, ranskalaista ja ruotsalaista yli 50-vuotiasta. Siinä keskityttiin merkittävimpiin elintapariskeihin: tupakointiin, liikkumattomuuteen ja lihavuuteen.
Tulosten mukaan ei-terveet elinvuodet kasautuvat henkilöille, joilla on vähintään kaksi näistä riskitekijöistä. Yksittäisistä riskitekijöistä liikkumattomuus ja lihavuus vähensivät eniten terveiden vuosien määrää, noin neljällä vuodella.
Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa International Journal of Epidemiology -julkaisusarjassa.
Elämänlaatu on ikävuosia tärkeämpi
Akatemiatutkija, dosentti Sari Stenholm Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kansanterveystieteen yksiköstä korostaa, että terveiden elinvuosien tutkiminen on tärkeää, koska elettyjen vuosien lukumäärää tärkeämpää on vuosien laatu.
‒ Ikääntymisen myötä monet sairaudet yleistyvät, mutta terveillä elintavoilla voi huomattavasti pidentää terveiden vuosien määrää, sanoo Stenholm, joka toimi tutkimusartikkelin vastuukirjoittajana.
Väestö ikääntyy voimakkaasti sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
THL:n mukaan 55‒65-vuotiaista suomalaisista miehistä 17 prosenttia ja naisista 16 prosenttia tupakoi, 33 prosenttia miehistä ja 24 prosenttia naisista ei liiku riittävästi ja 27 prosenttia miehistä ja 30 prosenttia naisista on lihavia.
‒ Sekä yksilön oman elämänlaadun että yhteiskunnalle sairauksien hoidosta aiheutuvien kustannusten kannalta terveiden elinvuosien lisääminen elintapoja kohentamalla on tärkeää, Stenholm toteaa.
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|