Lasten lihavuutta hoidetaan elintapamuutoksin
05.06.2012 12:57 ISTOCKPHOTO
Lihavuuden hoidon tavoitteena on lapsen hyvinvointi ja pysyvien terveellisten elintapojen edistäminen.
Lääke- tai leikkaushoito ei kuulu tavanomaiseen lihavuuden hoitoon lapsilla ja nuorilla.
Lasten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen päivittänyt työryhmä korostaa koko perheen pysyvien elintapamuutosten tukemisen tärkeyttä lihavuuden ehkäisyn ja hoidon onnistumiseksi. Lisäksi tarvitaan hyvää vuorovaikutusta hoitavien ammattilaisten kanssa.
– Riittävän pitkä ja yksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu elintapaohjaus on todettu vaikuttavaksi lasten lihavuuden ehkäisyssä varsinkin silloin kun se kohdistetaan myös vanhempiin, toteaa Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, joka on toiminut päivitetyn hoitosuosituksen kokoavana kirjoittajana.
Lihavuutta hoidetaan ennen kaikkea kodissa, mutta sitä voidaan hoitaa myös koulussa, päiväkodissa ja harrastusyhteisöissä. Hoidon tavoitteina ovat ruokavalion laadun parantaminen, liikunnan lisääminen, tietokoneen- tai television äärellä vietetyn ajan vähentäminen ja energiansaannin kohtuullistaminen.
Lihavuus on terveysriski. Kolmasosalla lihavista lapsista ja nuorista todetaan useita valtimotautien riskitekijöitä. Lisäksi rasvamaksan, astman ja uniapnean riski on lisääntynyt. Lihavuus heikentää myös elämänlaatua laskemalla fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä ja aiheuttamalla ulkomuotopaineita.
Tarkkoja rajoja sille, milloin liiallinen rasvakudos aiheuttaa lapsille terveyshaittoja, ei kuitenkaan tunneta. Lapsen lihavuutta voidaan arvioida neuvoloissa käyttöönotetun pituuspainon tai kehon painoindeksin, BMI avulla.
Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä ja lihavuuteen liittyviä sairauksia ja riskitekijöitä todetaan jo kasvuiässä. Lihomisen ehkäisyyn ja tavoitteelliseen hoitoon kannattaa siksi pyrkiä. Asianmukaisesti toteutettu hoito ei lisää syömishäiriöiden vaaraa eikä vaaranna lasten psyykkistä hyvinvointia, päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa todetaan. (MS)
Suositus potilasversioineen on luettavissa täältä >
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|