Lääkkeiden viitehintajärjestelmä on suomalaisille vielä outo
03.03.2009 11:42
Apteekeilla riittää selitettävää, kun viitehintajärjestelmä tulee käyttöön huhtikuun alussa. Kuva: Iiro Koskelainen
Suomalaiset eivät vielä tunne lääkkeiden viitehintajärjestelmää, ilmenee Rinnakkaislääketeollisuus ry:n TNS Gallupilla teettämästä nettikyselystä.
Kolme neljästä (76 %) suomalaisesta ei tiedä, mitä viitehintajärjestelmällä tarkoitetaan, ja hieman yli puolet (52 %) ei ole kuullutkaan koko järjestelmästä. Reilu viidesosa (22 %) tuntee järjestelmän pääpiirteet, ja vain neljä prosenttia ilmoittaa tietävänsä, mitä järjestelmä tarkoittaa.
- Potilaiden ei tarvitsekaan olla selvillä kaikista lääkekorvausjärjestelmän kiemuroista, sillä he voivat luottaa apteekkihenkilökunnan ammattitaitoon, toteaa Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas tiedotteessa.
Viitehintajärjestelmä tulee osaksi lääkevaihtoa huhtikuun alussa. Jatkossa Kela-korvaus maksetaan potilaalle enintään viitehinnan perusteella.
- Monista vaihtokelpoisista alkuperäislääkkeistä tulee nykyistä kalliimpia potilaille, jos potilas ei suostu vaihtoon. Potilaat ovat kuitenkin joka tapauksessa uudistuksen suurimmat voittajat, sillä uusi järjestelmä lisää lääkemarkkinoiden hintakilpailua, minkä ansiosta potilaiden maksamat omavastuuosuudet pienenevät, Bothas muistuttaa.
Huhtikuun alussa lääkevaihdon piiriin tulee myös uusia lääkkeitä, kun ns. analogiamenetelmäpatentilla suojatut alkuperäislääkkeet tulevat lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin.
Viitehintajärjestelmä on jo käytössä useimmissa EU-maissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut sen tuovan Suomessa vuosittain 85 miljoonan euron säästöt potilaille ja veronmaksajille. Apteekkariliiton arvion mukaan säästösumma on jopa 140 miljoonaa euroa vuodessa.
Kyselyn mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on käyttänyt rinnakkaislääkkeitä ja yhdeksän kymmenestä heistä on tyytyväisiä niihin. Yhtä moni on sitä mieltä, että lääkärin pitäisi huomioida lääkkeen hinta sitä määrätessään ja että lääkäreiden tulisi määrätä enemmän edullisia rinnakkaislääkkeitä. Yhdeksän kymmenestä rinnakkaislääkkeitä käyttäneistä arvioi myös, että rinnakkaislääke on yhtä tehokas ja turvallinen kuin alkuperäislääke.
TNS Gallupin internet-kysely tehtiin tammi-helmikuussa 2009, ja siihen osallistui 1 215 vastaajaa. Vastaajat olivat 35-69-vuotiaita. (EK)
Rivi poikineen
|
Toimitusjohtajasta apteekkariksi
|
Ravintolisissä jälleen lääkeaineita
|
Lääkkeiden arvonlisävero nousee
|
Rinnakkaislääkkeille oma sivusto
|
Kokonaislääkityksen arvioinnissa puutteita
|
Ei käy kateeksi
|
Turusta virtuaalista apteekkipalvelua
|
Aldara-valmiste menetti korvattavuuden
|
Hälsokoll-palvelu hyvin markkinoille
|
Suvi-Anne Siimes EFPIA:n komiteaan
|
Viisi uutta erityiskorvattavaa
|
Salkku aukesi myös Apteekkiverkottomille
|
Punkkirokote tarpeen Baltiassa
|
Toimiva terveyskeskus
|
Apteekkien tietosuojat syynissä
|
EMA: Rotavirusrokotteiden käyttörajoitukset tarpeettomia
|
Markku Knuutilasta apteekkineuvos
|
Siirtoapteekkien historia ainutlaatuisena kirjana
|
Lääkelain muutokset etenivät eduskuntaan
|
Avoin Kela
|
Työ torppaa futisfaniutta
|
Sydäntauti- ja diabetesriski selviävät entistä paremmin
|
”Työpaikan tuki oli tärkeää”
|
D-vitamiini unohtuu pienokaisilta
|
Apoteksamariten vastaa ketjujen haasteeseen
|
Kiitoksen paikka
|
Verkostosta voimaa
|
Murahduksia Otso apteekista
|
Pyöreitä vuosia
|