Lääkkeet pysyvät apteekissa

Apteekkien toimintaa halutaan kehittää, mutta samalla pitää huolehtia luotettavan ja ammattitaitoisen apteekkiverkoston säilymisestä koko Suomessa.

Apteekkariliiton ovet käyvät lokakuisena aamuna tiuhaan. Alkamassa on Apteekkarilehden vaalitentti, ja paikalle saapuvat Suomen neljän suurimman puolueen edustajat: peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.), sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Johanna Jurva (ps.) ja Terhi Peltokorpi (kesk.).

Keskustelijat ovat varsin tyytyväisiä apteekkien toimintaan ja haluavat kehittää sitä nykyiseltä pohjalta. He vakuuttavat vuorollaan, että itsehoitolääkkeet eivät kuulu missään tapauksessa päivittäistavarakaupan hyllylle.

Ensimmäisenä kantansa muotoilee ministeri Laura Räty. Hänestä lääkkeiden myynnin sääntely on järkevää ja tarpeellista.

– En halua vapauttaa itsehoitolääkkeitä, koska parasetamolimyrkytykset ja –kuolemat ovat lisääntyneet joissakin maissa vapauttamisen jälkeen.

Myös kansanedustaja Jurva suhtautuu ajatukseen hyvin kriittisesti.

– Lääkkeiden myynnin tulee ehdottomasti tapahtua jatkossakin apteekkien kautta. Siellä on osaamista ja asiantuntemusta.

Peruspalveluministeri Huovisen mielestä jakelu päivittäistavarakauppojen kautta vaarantaisi turvallisuuden.

– En ole missään nimessä vapauttamassa itsehoitolääkkeitä. Meillä on kansainvälisesti ja myös omassa maassa erittäin huonoja esimerkkejä lääkeväärennösten esiintymisestä. Itsehoitolääkkeiden käyttö ei myöskään saa lähteä lapasesta, ja siihen tarvitaan ammattilaisia.

Kansanedustaja Peltokorpi on vakuuttunut siitä, että Suomessa tarvitaan ammattitaitoinen lääkejakelukanava. Jos asiakkaat ottaisivat lääkkeensä päivittäistavarakaupan hyllystä itsenäisesti, heille saattaisi tulla helposti ongelmia yhteisvaikutusten kanssa.

– Keskusta kannattaa ehdottomasti nykyisen lääkejakelukanavan säilyttämistä.

Puolue pyrkii kuitenkin huolehtimaan siitä, että lääkkeiden saatavuus turvataan eri puolilla maata. Matka kotoa apteekkiin ei saa olla kohtuuton.

– Pitää miettiä, tarvitaanko maaseudulle lisää pieniä sivuapteekkeja tai apteekin palvelupisteitä. Lääkkeitä ei tulla jakamaan päivittäistavarakaupan kautta, koska suhtautuminen lääkkeisiin voisi mennä karkkikaupan puolelle.

Satsaus yhteistyöhön ja ennaltaehkäisyyn

Keskustelijat näkevät apteekit tärkeänä osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Heidän mielestään korkeasti koulutetut farmasian ammattilaiset voisivat toimia nykyistä kiinteämmässä yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Työsarkaa olisi erityisesti kansansairauksien ennaltaehkäisyssä.

Johanna Jurvan mielestä on hienoa, että monissa apteekeissa on eri sairausryhmien hoitoon koulutettuja erityisosaajia.

– Apteekkiin voi mennä milloin tahansa kysymään neuvoja esimerkiksi diabeteksen hoitoon, ja apua saa aina. Apteekkien kannattaa ylläpitää ja kehittää tätä käytäntöä.

Ministeri Huovinen pitää apteekkeja suurena voimavarana sairauksien ennaltaehkäisyssä.

– Näkisin tärkeänä, että apteekeista annettaisiin neuvoja terveisiin elämäntapoihin, hyvinvointiin ja itsestä huolehtimiseen myös lääkkeettömin keinoin. Tätähän on paljon jo tehty, sille haluan antaa tunnustuksen. Hän olisi tyytyväinen, jos lääkkeiden käyttö vähenisi.

– Emme voi jatkaa sellaisella kasvu-uralla, että ongelmia yritetään hoitaa vain lääkkeiden avulla ja niitä määrätään jatkuvasti enemmän. Toki esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hyvä hoito on tärkeää, tiedän sen itsekin astmalapsen äitinä. Lääkehoito täydentää muuta terveydenhuoltoa, ja omilla elämäntavoilla on suuri merkitys terveyteen.

Terhi Peltokorpi huomauttaa, että apteekit voivat vaikuttaa tärkeällä tavalla myös hoitomyöntyvyyteen, sillä lääkkeitä jää nyt paljon ottamatta.

Ministeri Räty olisi valmis kasvattamaan apteekkien roolia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjussa.

– Tiedän, että Apteekkariliitto on tehnyt avauksia esimerkiksi rokotteiden antamisesta apteekeissa. Suhtaudun itse tämän tyyppisiin asioihin lähtökohtaisesti myönteisesti.

Lääkekorvausjärjestelmä toimii hyvin

Lääkekorvausjärjestelmää koskeva lakiesitys eteni joulukuun alussa eduskuntaan. Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että Kelan ja apteekkien välinen suorakorvausjärjestelmä toimii erittäin hyvin. Minkäänlaista painetta muutoksiin ei ole.

Keskustelijoiden mielestä on oikeudenmukaista, että lääkekorvauksia kohdennetaan paljon lääkkeitä käyttäville. Johanna Jurva pelkää, että kaavaillut alkuomavastuut saattavat silti estää kaikkein pienituloisimpia hankkimasta lääkkeitä.

– Kun työskentelin kotihoidossa, näin, miten moni vanhus joutui valitsemaan, käyttääkö rahansa lääkkeisiin vai ruokaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa ei saisi olla tällaista tilannetta.

Terhi Peltokorpi pohtii, olisiko maksukattoja syytä yhdistää perhekohtaisesti.

– Perheessä voi olla useita sairastavia ihmisiä. Jokaisella voi olla paljon lääkekuluja, sairaalamaksuja ja matkakuluja, joissa on omat maksukattonsa.

Riittävätkö rahat kaikkiin palveluihin?

Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Ilkka Oksala kysyy, riittävätkö valtion ja kuntien rahat kaikkeen siihen, mihin nykyinen terveydenhuollon lainsäädäntö velvoittaa.

Ministeri Rädyn mielestä nyt aletaan olla rajoilla sen suhteen, onko enää realisista toteuttaa kaikkia velvoitteita julkisen talouden rahoilla. Hänestä ongelmaa ei ratkaista säätämällä uusia lakeja, vaan keskittymällä siihen, miten löydetään koko Suomen tasolla parhaat ja tehokkaimmat käytännöt.

– Meillä on isoja eroja siinä, miten esimerkiksi palveluja tuotetaan eri paikoissa. Käytäntöjä yhtenäistämällä on saatavissa isoja tuottavuushyötyjä.

Rädyn mielestä esimerkiksi palveluiden hintoja sekä potilaiden odotus- ja kotiuttamisaikoja vertaillaan terveydenhuollon yksiköissä liian vähän. Arkisten toimintojen johtaminen tiedolla toisi kustannussäästöjä. Palveluiden käyttäjien olisi tärkeää saada tietää, kuinka laadukasta hoitoa missäkin saa ja miten pitkiä jonotusajat ovat.

Ministeri Huovinen on samaa mieltä. Hänestä sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja ei käytetä tällä hetkellä aina järkevästi.

– Nykyiset järjestelmät eivät takaa kansalaisille yhdenvertaisia palveluita, mutta ne eivät myöskään tuota palveluja kustannustehokkaasti. On paljon pirstaleisuutta ja päällekkäisyyttä, hyvät käytännöt eivät etene toiminnan tasolle.

Huovinen kannattaa painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn. Nyt korjataan erikoissairaanhoidolla tilanteita, joihin olisi pitänyt puuttua jo varhaisessa vaiheessa.

Terhi Peltokorpi vahvistaa, että palveluiden tuottamisessa on suuria eroja kunnittain, mutta myös esimerkiksi sairaaloiden eri osastojen välillä. Hän työskenteli vielä keväällä kätilönä osastolla, joka kotiuttaa asiakkaat huomattavasti nopeammin kuin sairaalan toinen osasto. Ero ei johdu potilasaineksesta, vaan toimintakulttuurista.

Peltokorpi lisää, että aika usein terveyspuolella hoidetaan ongelmia, jotka ovat oikeasti sosiaalitoimen asioita. Satsaus kouluihin, nuorisotoimeen ja liikuntaan tuottaisi huomattavia kustannussäästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon puolelle.

Keskustelijat keksivät useita esimerkkejä ennaltaehkäisyn tarpeellisuudesta. Imatralla on estetty kriisitilanteita, kuten kalliita huostaanottoja, viemällä lapsiperheille apua kotiin. Joissakin kunnissa on tehty kaikille työttömille terveystarkastukset ja kysytty, mitä muuta apua he tarvitsevat elämänhallintaan.

Yksikanavaiseen rahoitukseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseen liittyy kiinteästi terveydenhuollon rahoitusuudistus, jonka valmistuminen on keskustelijoiden mielestä yksi seuraavan hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista.

Keskustelijoista kaikki pyrkisivät eroon monikanavarahoituksesta ja siirtäisivät rahat yhteen putkeen.

Palveluiden maksamiseen tarvittava raha kerättäisiin edelleen monesta suunnasta: valtiolta, kunnista ja työnantajilta. Raha ei kuitenkaan kiertäisi palveluntuottajille enää kuntien kautta, vaan esimerkiksi valtionosuudet menisivät suoraan sote-alueen käytettäväksi.

Keskustelijat pohtivat, miten Kelan osaamista pystyttäisiin hyödyntämään rahoitusjärjestelmässä. Suomen viidelle sote-alueelle ei kannata luoda omia maksatuskoneistoja.

Valinnanvapaus jakaa mielipiteitä

Sote-uudistuksen yhteydessä on keskusteltu myös ihmisten valinnanvapaudesta. Aihe jakaa mielipiteitä Apteekkarilehden vaalitentissä.

Laura Räty kannattaa valinnanvapauden laajentamista.

– Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon perustason palveluissa pitäisi siirtyä malliin, jossa raha seuraa potilasta ja kaikilla on oikeus valita yksityisen ja julkisen palveluntuottajan väliltä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kuka tahansa voi kävellä mihin tahansa ja piikki on auki.

Räty rajaisi ulkopuolelle erikoistason palvelut, kuten päivystyksen, synnytykset, tehohoidon ja raskaan erikoissairaanhoidon. Hän pyrkisi eroon osaoptimoinnista ja yhdistäisi terveydenhuollon suoriin kustannuksiin myös sairauspäivärahat ja matkakorvaukset, mahdollisesti lääkekorvauksetkin.

Muut keskustelijat ovat Rädyn kanssa samaa mieltä osaoptimoinnin haitallisuudesta. Nykyisessä järjestelmässä potilas tuupataan sinne, mistä palvelulle löytyy maksaja.

Huovinen ei tyrmää valinnanvapautta, mutta hän kysyy, miten pidetään huolta niistä ihmisistä, jotka eivät jaksa tai osaa valita. Valinnan mahdollisuus ei saa jäädä vain korkeasti koulutettujen oikeudeksi.

Peltokorpi huomauttaa, että yleisellä tasolla keskustelu valinnanvapaudesta ja palveluiden järjestämisestä on helppoa, mutta käytännön tasolla todellisuus on toinen. Esimerkiksi maaseudun pienissä kunnissa voi olla vaikeampaa järjestää lähelle perustason palveluita kuin hankkia toiselta puolelta maata erityistason palveluita, esimerkiksi leikkaushoitoja.

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että sote-uudistus on ehdottoman tärkeää saattaa maaliin asti. Johanna Jurva kiteyttää ajatuksen.

– Vain toimintoja järkeistämällä voidaan turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Suomessa on alueita, joissa palvelut toimivat aivan loistavasti, mutta toisaalla mennään rimaa hipoen. Ihmisellä on oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin asui hän missä tahansa.

Ilkka Oksala työskenteli Apteekkariliiton toimitusjohtajana 30.11. asti