Lääkeyritysten tutkimukset rahoittajilleen myönteisiä
11.08.2010 11:22 KUVAPÖRSSI
Lääketeollisuuden omat tutkimukset päätyvät positiivisiin tuloksiin selvästi useammin kuin julkisten tai muiden tahojen rahoittamat.
Ilmiö ei ole uusi, mutta nyt vinouma havaittiin myös ClinicalTrials-tutkimusrekisterissä, joka perustettiin julkaisuharhan vähentämiseksi.
Julkaisuharha syntyy, kun negatiiviset tutkimustulokset pimitetään ja vain suotuisat havainnot julkaistaan. Näin tutkittava lääke voi näyttää tehokkaammalta ja turvallisemmalta kuin se todellisuudessa on.
Negatiiviset tulokset on yritetty saada julki tutkimusrekistereillä, joihin tutkimukset pitää rekisteröidä jo käynnistysvaiheessa, jolloin tulokset eivät vielä ole selvillä. Johtavat lääketieteelliset lehdet ovat vuodesta 2005 julkaisseet vain tutkimuksia, jotka on kirjattu johonkin luotettavaan tutkimusrekisteriin.
Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistu 546 lääketutkimuksen selvitys paljasti, että 85 % lääketeollisuuden tutkimuksista päätyi tutkitun lääkkeen kannalta positiiviseen tulokseen, kun niin kävi noin 50 prosentissa viranomaisten rahoittamista. Järjestöjen tai muiden tahojen tutkimuksista 72 % päätyi suotuisaan tulokseen, mutta osuus suureni selvästi, jos yhtenä rahoittajana oli lääkeyhtiö.
Tutkijat muistuttavat, että julkaisuharha on vain yksi monista seikoista, jotka selittävät rahoittajan ja tulosten yhteyttä. Tuloksia voi muokata itselleen suotuisaksi muun muassa viilaamalla tutkimusasetelmaa tai valitsemalla sopivia potilaita tutkittavaksi, he kirjoittavat. Lisäksi lääkeyhtiöt ovat tarkkoja siitä mitä tutkimuksia ne rahoittavat, mikä osaltaan selittää positiivisten tulosten määrää.
Tutkimukset oli rekisteröity vuosina 2000-2006. Niissä tarkasteltiin kolesteroli-, masennus- tai psykoosilääkkeitä tai protonipumpun estäjiä tai verisuonia laajentavia lääkkeitä. Lääketeollisuuden tutkimuksista vain kolmanneksen tulokset julkaistiin kahden vuoden sisällä tutkimuksen valmistumisesta, kun muut ehtivät raportoida yli puolet. (UP Duodecim)
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|