Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden velvoitevarastointiin
Uudistuva terveydenhuolto 25.03.2015 11:55 ERKKI KOSTIAINEN
Lääkeyritysten on pidettävä velvoitevarastossa kriittisiä lääkkeitä määrä, joka vastaa kymmenen, kuuden tai kolmen kuukauden menekkiä.
Velvoitevarastointilaki kaipaa Lääketeollisuus ry:n mielestä päivittämistä. Yhdistys herättelee keskustelua siitä, millaisiin kriiseihin Suomessa halutaan varautua.
Suomi on riippuvainen lääkkeiden tuonnista, joten maamme lääkehuolto saattaisi halvaantua hyvin nopeasti kansainvälisissä kriiseissä. Poikkeustilanteita varten laki velvoittaa lääkeyritykset pitämään normaalin myyntivarastonsa lisäksi velvoitevarastoja.
Lääketeollisuudelle velvoitevarastoinnista koituu kuitenkin ongelmia.
Lääketeollisuus ry huomauttaa, että nykyisen velvoitevarastointilain perusteet on luotu 1980-luvun alkupuolella, jolloin kriisi tarkoitti sotaa. Nykypäivänä lääkemarkkinat ovat hyvin erilaiset. Markkinatilanteet vaihtelevat nopeasti esimerkiksi kilpailutusten ja viitehintajärjestelmän vuoksi.
– Kun lääkeyhtiö häviää sairaalan järjestämän tarjouskilpailun, sen tuotteelle ei ole seuraavana vuonna myyntiä. Kuitenkin laki velvoittaa yrityksen varastoimaan lääkettä edellisen vuoden myynnin perusteella. Tätä varastoa ei pysty myymään käytännössä minnekään eli lääkkeet vanhenevat hyllyyn, kertoo erityisasiantuntija Nadia Tamminen Lääketeollisuus ry:stä.
Viitehintajärjestelmä tuo vastavan ongelman avohoidon puolelle. Hintaputken ulkopuolelle jäävän tuotteen myynti pysähtyy vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
Velvoitevarastoissa säilytetään myös muita tuotteita, kuten itsehoitolääkkeitä.
– Velvoitevarastointijärjestelmä on rakennettu kriisejä varten. Teollisuus on pohtinut jo jonkin aikaa, onko itsehoitolääkkeiden saanti kriisin sattuessa aivan välttämätöntä, Tamminen sanoo.
Lääketeollisuus ry:n mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi keskustella siitä, millaisiin kriiseihin lääkkeiden velvoitevarastoilla varaudutaan. Lääkkeitä varastoitaisiin sen jälkeen päivitettyjen näkemysten mukaisesti. Laki olisi hyvä päivittää samassa yhteydessä, kun Suomeen tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.
ERJA ELO
Lue lisää Apteekkarilehden 6/2011 artikkelista "Entistä hauraampi lääkehuolto" >
Monivitamiinit eivät lykkää tai aikaista kuolemaa
|
Monen unilääkkeen tehosta puolet lumevaikutusta
|
Lääkekorvaustyöryhmä julkistaa ehdotuksensa
|
Menestyksekästä vuotta 2013!
|
Uusi lääkejätesopimusmalli helpottaa yhteistyötä
|
Lääkkeiden alv nousee, lääkekatto alenee
|
Apteekkariliitto: eResepti vaatii vielä hiomista
|
Detemirinsuliinin korvattavuus jatkuu
|
Potilas voi ilmoittaa lääkehaitasta suoraan Fimealle
|
Pandemrix-korvaukset osittain valtiolta
|
Sydämellistä joulua
|
Antibiootit tehottomia yskän hoidossa
|
Nalmefeeni saamassa myyntiluvan
|
Lääkkeiden vakuutukset avoimiksi
|
Mission Impossible
|
Medifonin jakelu laajenee
|
Levemirin korvattavuus uhkaa päättyä
|
Kanta.fi uudistui
|
Kalsium ei kalkkeuta valtimoita
|
Jatkoa korvattavuuksille
|
Kymmenet lääkkeet menettävät korvattavuutensa
|
Mika Vidgrénistä muotokuva
|
Annosjakelun puolestapuhuja
|
Potilastietojärjestelmät haastavat eReseptin
|
Korvattavien lääkkeiden määrä vähenee
|
Lakiesitys pakottaa reseptit sähköisiksi
|
Unkari palautti sääntelyn
|
Suun kuivuus voi johtua lääkityksestä
|
Juha Nuutilalle kunniamerkki
|
Uutta masennuksen hoitoon
|