Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden velvoitevarastointiin
Uudistuva terveydenhuolto 25.03.2015 11:55 ERKKI KOSTIAINEN
Lääkeyritysten on pidettävä velvoitevarastossa kriittisiä lääkkeitä määrä, joka vastaa kymmenen, kuuden tai kolmen kuukauden menekkiä.
Velvoitevarastointilaki kaipaa Lääketeollisuus ry:n mielestä päivittämistä. Yhdistys herättelee keskustelua siitä, millaisiin kriiseihin Suomessa halutaan varautua.
Suomi on riippuvainen lääkkeiden tuonnista, joten maamme lääkehuolto saattaisi halvaantua hyvin nopeasti kansainvälisissä kriiseissä. Poikkeustilanteita varten laki velvoittaa lääkeyritykset pitämään normaalin myyntivarastonsa lisäksi velvoitevarastoja.
Lääketeollisuudelle velvoitevarastoinnista koituu kuitenkin ongelmia.
Lääketeollisuus ry huomauttaa, että nykyisen velvoitevarastointilain perusteet on luotu 1980-luvun alkupuolella, jolloin kriisi tarkoitti sotaa. Nykypäivänä lääkemarkkinat ovat hyvin erilaiset. Markkinatilanteet vaihtelevat nopeasti esimerkiksi kilpailutusten ja viitehintajärjestelmän vuoksi.
– Kun lääkeyhtiö häviää sairaalan järjestämän tarjouskilpailun, sen tuotteelle ei ole seuraavana vuonna myyntiä. Kuitenkin laki velvoittaa yrityksen varastoimaan lääkettä edellisen vuoden myynnin perusteella. Tätä varastoa ei pysty myymään käytännössä minnekään eli lääkkeet vanhenevat hyllyyn, kertoo erityisasiantuntija Nadia Tamminen Lääketeollisuus ry:stä.
Viitehintajärjestelmä tuo vastavan ongelman avohoidon puolelle. Hintaputken ulkopuolelle jäävän tuotteen myynti pysähtyy vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
Velvoitevarastoissa säilytetään myös muita tuotteita, kuten itsehoitolääkkeitä.
– Velvoitevarastointijärjestelmä on rakennettu kriisejä varten. Teollisuus on pohtinut jo jonkin aikaa, onko itsehoitolääkkeiden saanti kriisin sattuessa aivan välttämätöntä, Tamminen sanoo.
Lääketeollisuus ry:n mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi keskustella siitä, millaisiin kriiseihin lääkkeiden velvoitevarastoilla varaudutaan. Lääkkeitä varastoitaisiin sen jälkeen päivitettyjen näkemysten mukaisesti. Laki olisi hyvä päivittää samassa yhteydessä, kun Suomeen tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.
ERJA ELO
Lue lisää Apteekkarilehden 6/2011 artikkelista "Entistä hauraampi lääkehuolto" >
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|
