Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden velvoitevarastointiin
Uudistuva terveydenhuolto 25.03.2015 11:55 ERKKI KOSTIAINEN
Lääkeyritysten on pidettävä velvoitevarastossa kriittisiä lääkkeitä määrä, joka vastaa kymmenen, kuuden tai kolmen kuukauden menekkiä.
Velvoitevarastointilaki kaipaa Lääketeollisuus ry:n mielestä päivittämistä. Yhdistys herättelee keskustelua siitä, millaisiin kriiseihin Suomessa halutaan varautua.
Suomi on riippuvainen lääkkeiden tuonnista, joten maamme lääkehuolto saattaisi halvaantua hyvin nopeasti kansainvälisissä kriiseissä. Poikkeustilanteita varten laki velvoittaa lääkeyritykset pitämään normaalin myyntivarastonsa lisäksi velvoitevarastoja.
Lääketeollisuudelle velvoitevarastoinnista koituu kuitenkin ongelmia.
Lääketeollisuus ry huomauttaa, että nykyisen velvoitevarastointilain perusteet on luotu 1980-luvun alkupuolella, jolloin kriisi tarkoitti sotaa. Nykypäivänä lääkemarkkinat ovat hyvin erilaiset. Markkinatilanteet vaihtelevat nopeasti esimerkiksi kilpailutusten ja viitehintajärjestelmän vuoksi.
– Kun lääkeyhtiö häviää sairaalan järjestämän tarjouskilpailun, sen tuotteelle ei ole seuraavana vuonna myyntiä. Kuitenkin laki velvoittaa yrityksen varastoimaan lääkettä edellisen vuoden myynnin perusteella. Tätä varastoa ei pysty myymään käytännössä minnekään eli lääkkeet vanhenevat hyllyyn, kertoo erityisasiantuntija Nadia Tamminen Lääketeollisuus ry:stä.
Viitehintajärjestelmä tuo vastavan ongelman avohoidon puolelle. Hintaputken ulkopuolelle jäävän tuotteen myynti pysähtyy vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
Velvoitevarastoissa säilytetään myös muita tuotteita, kuten itsehoitolääkkeitä.
– Velvoitevarastointijärjestelmä on rakennettu kriisejä varten. Teollisuus on pohtinut jo jonkin aikaa, onko itsehoitolääkkeiden saanti kriisin sattuessa aivan välttämätöntä, Tamminen sanoo.
Lääketeollisuus ry:n mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi keskustella siitä, millaisiin kriiseihin lääkkeiden velvoitevarastoilla varaudutaan. Lääkkeitä varastoitaisiin sen jälkeen päivitettyjen näkemysten mukaisesti. Laki olisi hyvä päivittää samassa yhteydessä, kun Suomeen tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.
ERJA ELO
Lue lisää Apteekkarilehden 6/2011 artikkelista "Entistä hauraampi lääkehuolto" >
Rivi poikineen
|
Toimitusjohtajasta apteekkariksi
|
Ravintolisissä jälleen lääkeaineita
|
Lääkkeiden arvonlisävero nousee
|
Rinnakkaislääkkeille oma sivusto
|
Kokonaislääkityksen arvioinnissa puutteita
|
Ei käy kateeksi
|
Turusta virtuaalista apteekkipalvelua
|
Aldara-valmiste menetti korvattavuuden
|
Hälsokoll-palvelu hyvin markkinoille
|
Suvi-Anne Siimes EFPIA:n komiteaan
|
Viisi uutta erityiskorvattavaa
|
Salkku aukesi myös Apteekkiverkottomille
|
Punkkirokote tarpeen Baltiassa
|
Toimiva terveyskeskus
|
Apteekkien tietosuojat syynissä
|
EMA: Rotavirusrokotteiden käyttörajoitukset tarpeettomia
|
Markku Knuutilasta apteekkineuvos
|
Siirtoapteekkien historia ainutlaatuisena kirjana
|
Lääkelain muutokset etenivät eduskuntaan
|
Avoin Kela
|
Työ torppaa futisfaniutta
|
Sydäntauti- ja diabetesriski selviävät entistä paremmin
|
”Työpaikan tuki oli tärkeää”
|
D-vitamiini unohtuu pienokaisilta
|
Apoteksamariten vastaa ketjujen haasteeseen
|
Kiitoksen paikka
|
Verkostosta voimaa
|
Murahduksia Otso apteekista
|
Pyöreitä vuosia
|