Lääkekorvausten leikkauksille ei loppua näy
Lääkekorvaukset 29.05.2015 11:39 ERKKI KOSTIAINEN
KESKIVIIKKONA (27.5.) JULKISTETTU hallitusohjelma sisältää myös lääkehoitoon ja lääkekorvauksiin liittyviä kirjauksia.
Myönteisimpiin niistä kuuluu kirjaus, jonka mukaan hallitus toteuttaa rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman. Sen tarkoituksena on parantaa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista ja ihmisten toimintakykyä sekä luoda edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle niin potilaan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta, hallitusohjelmassa todetaan.
Ohjelmalle on tilausta, sillä suuri osa lääkehoidoista epäonnistuu syystä tai toisesta. Se heikentää potilaiden elämänlaatua ja lisää kustannuksia.
MYÖNTEISTÄ ON MYÖS SE, että hallitus haluaa vahvistaa lääkehoidon kokonaisarviointia (LHKA). Toivotaan, että hallitus ryhtyy saman tien tuumasta toimeen, sillä apteekeissa on pitkälti toistasataa lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden suorittanutta proviisoria ja farmaseuttia, joiden osaaminen on vajaakäytössä. Apteekit ovat kehittäneet muitakin uusia palveluita, jotka edistävät lääkehoidon toteutumista oikein. Tällaisia palveluita ovat mm. lääkkeiden koneellinen annosjakelu sekä lääkityksen tarkistus- ja lääkkeenoton muistutuspalvelut.
Tähän mennessä lääkehoidon kokonaisarvioinnille ei ole oikein löytynyt maksajia, vaikka arvioinnin hyödyt ovat kiistattomat. Arvioinnin seurauksena lääkitys usein kevenee, potilaan elämänlaatu paranee ja lääkekustannukset alenevat. Parhaimmillaan vuodepotilas nousee takaisin jalkeille ja laitoshoidossa oleva potilas voidaan kotiuttaa lääkityksen remontin jälkeen. Näyttää siltä, että uusi hallitus ymmärtää edeltäjiään paremmin lääkehoidon onnistumisen merkityksen.
HALLITUSOHJELMAN KIPEISIIN KIRJAUKSIIN kuuluu lääkekorvausten leikkaus 150 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 lukien. Menneellä vaalikaudella lääkekorvauksia jo leikattiin tuntuvasti ja osa leikkauksista on realisoitumassa vasta ensi vuoden alussa. Leikkaukset eivät ainakaan edistä hoitoon sitoutumista ja lääkehoidon onnistumista.
Kela maksoi viime vuonna lääkekorvauksia noin 1,3 miljardia euroa, eli tuleva leikkaus on yli 10 prosenttia lääkekorvausmenoista. Hallitusohjelmassa todetaan, että säästö voidaan toteuttaa esimerkiksi korottamalla merkittävästi alkuomavastuuosuutta tai alentamalla korvausprosentteja tai muuttamalla korvattavuutta. Summa on niin suuri, että varmasti mikään näistä ei yksin riitä, vaan koko keinovalikoima joudutaan ottamaan käyttöön.
LÄÄKEKORVAUSSÄÄSTÖJEN YHTEYDESSÄ on tarkoitus selvittää myös apteekkien hinnoittelujärjestelmän tarkistamista niin resepti- kuin itsehoitolääkkeissä. Aika näyttää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Toivottavasti ei ainakaan mitään sellaista, mikä vaarantaisi hyvin toimivan maankattavan apteekkiverkoston ja luotettavan ja turvallisen lääkejakelun.
Kirjoittaja on proviisori ja Apteekkarilehden päätoimittaja.
Lue myös:
Uusi hallitus satsaa lääkehoitojen onnistumiseen >
Mäntylä ja Rehula aloittavat terveys- ja lääkeasioista päättävinä ministereinä >
Osallistu keskusteluun
Anitta Viljakainen; farmaseutti 29.05.2015 15:51
Asiakas ottaa kolmen kuukauden lääkkeet hintaan 3 tai 1,5 euroa. Kelan osuus on 20 tai 200 tai 2000 euroa. Hän on menossa lääkärin vastaanotolle seuraavalla viikolla, mutta mistäpä apteekki sitä tietää. Lääkäri muuttaa lääkityksen ja asiakas tuo koko pussin takaisin. Otti, kun eivät maksaneet mitään. Otti valmiiksi, vaikka oli menossa korntrollikäynnille. Riihimäen jätelaitos saa poltettavakseen päivittäin tällaista rahaa kymmeniä tuhansia euroja. Näistä Kela voisi säästää pitkät eurot, ehkä miljoonia vuodessa.
Tänään voi kokonaan korvattavan klotsapiinin ostaa siten, että kolmen kuukauden 3 euroa peritään vähitellen ilmoittamalla reseptin toimitukseen, kuinka monen viikon lääkkeet toimitetaan. Saman systeemin voisi laajentaa kaikkiin kokonaan korvattaviin lääkkeisiin. Hirvittää, kun joku ostaa vaikeasti säilytettävää insuliinia jopa 15 pakkausta kotinsa jääkaappiin; Kelan osuus on 1070,00 euroa. Hänellä on siihen oikeus ja osina hän ei osta, koska joutuisi joka kerta maksamaan sen 3 tai 1,5 euroa. Eli vuodessa ihminen maksaa 12 euroa ja Kela 4280,00 euroa (noin). Siis yhdestä lääkkeestä yksi ihminen. Mitä se sitten tarkoittaa, kun ihmisellä on useita lääkkeitä ja heitä ihmisiä on paljon.
Kerralla ostettavaan Kelan maksuosuuteen voisi laittaa katon ottaen huomioon järkevät pakkauskoot. Kalliita lääkkeitä saisi ostaa enintään esim. kuukauden annoksen tai vähemmän tai mikä nyt asiakkaalle olisi järkevää toimittaa, eikä sen saisi tulla asiakkaalle sen kalliimmaksi. Tämä edellyttäisi suurempaa harkintavaltaa apteekkilaisille ja suurempaa vastuuta lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön seuraamiseen, taitoa ymmärtää, mikä säästää Kelan rahoja ja miksi niitä säästetään. Kalliiden lääkkeiden myynti, kun Kela ne maksaa, voisi olla yksi erikoistumisalue.
Kun lääkkeen omavastuu on 3,00 tai 1,50 euroa, asiakas ajattelee, että lääke on halpa. Mutta ei se ole, vaan lääke voi olla erityisen kallis. Oikea hinta ja Kelan osuus saisi olla paremmin keskusteluissa, että ihmiset tietäisivät. Luulenpa, että hallituksen suunnittelemia lääkekorvausten leikkauksia jos kohdistettaisiin Riihimäellä poltettaviin Kelan korvaamiin lääkkeisiin, paljon muuta ei tarvitseisi leikatakaan. Tai ei ainakaan niin paljon.