Lääkekorvaukset kasvoivat

Uudet lääkkeet ja viitehintojen nousu kasvattivat lääkemenoja.

Kela maksoi lääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia 1 378 miljoonaa euroa vuonna 2015. Korvausten määrä kasvoi edellisvuodesta 71 milj. euroa eli 5,5 prosenttia.

Vuosina 2009–2014 korvaukset kasvoivat enintään 3,3 prosenttia vuodessa, ja välillä ne myös pienenivät. Tämä johtui säästötoimista, joista osa on kohdistunut lääkeyrityksiin ja apteekkiin ja osa on nostanut potilaiden omavastuita. Paljon tai kalliita lääkkeitä tarvitsevien taakkaa on tosin pyritty helpottamaan alentamalla vuotuista lääkekattoa.

Painopiste kalliisiin, pienten potilasryhmien lääkkeisiin

Vuonna 2015 lääkekorvauksia kasvattivat entiseen tapaan uudet ja aikaisempaa kalliimmat lääkkeet. Viime vuosina esimerkiksi syöpien, diabeteksen, MS-taudin ja reumasairauksien lääkehoito on uudistunut ja samalla tullut kalliimmaksi.

– Osalla uusista lääkkeistä saavutetaan enemmän terveyshyötyjä kuin entisillä lääkkeillä, mutta aina näin ei ole, sanoo erikoistutkija Leena Saastamoinen Kelasta.

Yksittäisiä lääkeaineita, joiden korvaukset kasvoivat vähintään 3,5 miljoonaa euroa vuoden 2015 aikana, olivat osteoporoosin ja syövän luusto-oireiden hoidossa käytettävä denosumabi, diabeteksen hoidossa käytettävät liraglutidi ja linagliptiini sekä MS-taudin hoidossa käytettävät dimetyylifumaraatti ja fingolimodi.

Viitehintajärjestelmän vaikutukset hintoihin heikkenivät

Vuodesta 2003 käytössä ollut lääkevaihto ja vuonna 2009 voimaantullut viitehintajärjestelmä ovat alentaneet lääkkeiden hintoja ja pienentäneet lääkekorvauksiin ja omavastuisiin kuluvaa summaa.

Viitehintajärjestelmään kuuluvista lääkkeistä asiakas saa korvausta enintään viitehinnan mukaan. Viime vuosina viitehintajärjestelmän vaikutukset lääkkeiden hintoihin ovat heikentyneet.

Kolesterolilääkkeiden ryhmään kuuluvien statiinien korvausmenot olivat ennen lääkevaihtoa noin 61 miljoonaa euroa. Viitehintajärjestelmää ennen summa oli alentunut noin 36 miljoonaan euroon, ja viitehintajärjestelmän aikana summa on ollut alimmillaan noin 18 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 menot saavuttivat uudelleen viitehintajärjestelmää edeltävän tason, noin 36 miljoonaa euroa.

Statiinien korvausmenojen kasvu johtuu toisaalta siirtymisestä hinnaltaan kalliimpiin statiineihin, toisaalta statiinien viitehintojen noususta. Myös kolesterolilääkkeiden käyttäjämäärä, 661 200 henkilöä, on kasvanut vuodesta 2008 noin 50 000:lla.

– Viimeisten neljän vuoden aikana kolesterolilääkkeiden viitehinnat ovat vähitellen hivuttautuneet ylöspäin. Yhden lääkepakkauksen hinnan nousu ei ole suuri, vain joitakin kymmeniä senttejä tai enintään euroja vuodessa. Suuren käyttäjämäärän takia vaikutus korvausmenoihin on kuitenkin miljoonia euroja, Saastamoinen sanoo.

Viitehinnat nousevat vähitellen statiinien lisäksi myös muutamissa muissa sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden sekä muun muassa liikahappoisuuslääkkeiden ja psykoosilääkkeiden ryhmissä. Esimerkiksi sydänlääke losartaanin korvaukset kasvoivat 1,8 miljoonaa euroa, liikahappoisuuslääke pantopratsolin 1,6 miljoonaa euroa ja psykoosilääke olantsapiinin 1,3 miljoonaa euroa.