Lääkekaaos kuriin – annosjakelun kasvu sai vauhtia

Koneellinen annosjakelu on yleistynyt THL:n tilastojen mukaan selvästi. Hoivakriisi on lisännyt myös yritysten kiinnostusta lääkitysturvallisuuteen, mutta kuntien asenne vaihtelee, ilmenee Apteekkarin selvityksestä.

Kirkas kevätaurinko tunkee verhojen raosta Riihikodin viidennen kerroksen päivähuoneeseen. Pöydässä 98-vuotias Hilkka Ruppa kertoo lapsuusmuistojaan hiljaisella, tuskin kuuluvalla äänellä, kun hoivakodin asukkaat odottavat iltapäiväkahvejaan.

Vieressä entinen miniä Tarja Pakarinen silittää harmaita kiharoita ja tulkkaa puhetta. Hän vierailee hoivakodissa lähes päivittäin.

– Olemme olleet tosi tyytyväisiä, meidän mummia on hoidettu hyvin. Uskallan kyllä huomauttaa hoitajille, jos
on jotain sanomista, Pakarinen hymyilee.

Monessa hoivakodissa sanomista onkin ollut. Viime vuonna aluehallintoviranomaiset saivat 138 kantelua vanhustenhuollosta, tänä vuonna tuli jo kuuden ensimmäisen viikon aikana 110 valitusta.

Epäkohtiin on puututtu entistä herkemmin sen jälkeen, kun Valvira keskeytti tammikuun lopussa Kristiinankaupungissa
sijaitsevan Esperi Care Oy:n Hoivakoti Ulrikan toiminnan asiakasturvallisuuden vaarantumisen vuoksi.

Hoivakodeista on paljastunut paljon ongelmia. Vakavimmat epäkohdat liittyvät usein lääkitysturvallisuuteen.

Esimerkiksi hoitajalta on voinut puuttua lääkeluvat, lääkelistat ovat sekaisin tai kuolleen vanhuksen lääkkeitä on kerätty laittomiin lääkekaappeihin ”pahan päivän varalle.”

Annosjakelu yleistyy

Riihikodissa Pakarinen ja sairaanhoitaja Katja Tikkanen suunnittelevat jo Hilkalle satavuotisjuhlia. Kahden vuoden päästä pidettäisiin päivätanssit, joissa soittaisi oikea orkesteri.

Hoitajien aikaa vapautui asukkaiden kanssa seurusteluun, kun 151-paikkainen hoivakoti siirtyi viime kesänä lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun.

– Ennen hoitaja käytti puoli tuntia pelkkien aamulääkkeiden jakamiseen 15-paikkaisella osastolla. Nyt hän voi tuoda päivähuoneeseen kannullisen mehua ja pitää lauluhetken, koska lääkkeet ovat valmiina annospusseissa, Tikkanen sanoo.

Lääkejakelu on yhä iso osa päivärutiineja. Kierrokset tehdään aamupalan yhteydessä, lounaalla, iltapäivällä ja illalla sekä tarvittaessa muulloinkin. Annosjakelu on kuitenkin säästänyt energiaa toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun.

Samaan ratkaisuun on päätynyt moni muukin hoivakoti.

THL:n selvityksen mukaan 36 prosenttia koko maan hoivapalveluyksiköistä ilmoitti viime vuonna, että annosjakelu on käytössä kaikilla tai vähintään kahdella kolmasosalla asiakkaista. Luku nousi kahdessa vuodessa liki seitsemän prosenttiyksikköä.

Vuodesta 2016 vuoteen 2018 annosjakelun käyttö kasvoi maakunnissa useita prosenttiyksiköitä. Lähde: THL

Vastaavasti tyystin annosjakelua käyttämättömien yksiköiden osuus putosi liki 8 prosenttiyksikköä 46 prosenttiin. THL on selvittänyt annosjakelun käyttöä 2014, 2016 ja 2018, ja kahden viime vuoden aikana palvelu on yleistynyt selvästi nopeammin kuin kahtena edellisenä vuonna.

Kohu kasvatti kiinnostusta

Annosjakelua tekevien yritysten mukaan kasvu on tänä keväänä vielä kiihtynyt.

– Kiinnostus annosjakelun käyttöönottoon on ollut kasvussa jo pari vuotta. Yleinen kohu hoivan ympärillä on toki luonut lisää kysyntää, eikä pelkästään hoivakodeista. Myös omaiset ovat olleet aktiivisempia, kertoo toimitusjohtaja Karoliina Kaijasilta-Järvenpää Pharmacista, joka pussittaa myös Riihikodin lääkkeet.

Annosjakelua tarjoavat Suomessa lähes kaikki apteekit, mutta yksikään niistä ei tee varsinaista annostelua itse. Työhön on erikoistunut neljä yritystä: lääketukku Tamron ja apteekkareiden omistama Pharmac, lääketukku Oriolan Pharmaservice, apteekkareiden Pharmados ja Yliopiston Apteekki.

Kaikki yritykset kertovat samaa: yhteistyö apteekin kanssa on alkanut kiinnostaa erityisesti suuria hoivayrityksiä.

Apteekkarilehden tietojen mukaan annosjakelijat toimittavat lääkkeet 60 000 ihmiselle. Pharmaservice kertoo pussittavansa noin 20 000 asiakkaan lääkkeet ja Pharmac reilusti sen yli.

Kasvun varaa olisi paljon, sillä Norjassa palvelua käyttää 95 000 ja Ruotsissa noin 250 000 ihmistä.

– Toivomme että kokonaismarkkina kasvaisi lähivuosina Ruotsin tahtiin, kertoo johtaja Nina Johansson Pharmaservicestä.

Vähemmän lääkkeitä, pirteämpi asukas

Riihikodin annospussitetut lääkkeet tulevat Riihimäen Aarre Apteekista kahden viikon välein. Pusseihin on merkitty lääkkeiden nimet ja ottoajankohdat. Hoitaja repäisee pussin auki ja valvoo, että asukas nielee lääkkeet.

Käytäntö vähentää lääkitysvirheitä ja parantaa potilasturvallisuutta. Annospussin virhemahdollisuus on vain promillen sadasosia.

Vastaavasti hoitajien jakamista lääkeannoksista 1–20 prosenttia sisältää virheitä. Niitä sattuu, jos väsynyt yöhoitaja sekoittaa Matin ja Martin lääkkeet.

Apteekin väki on pitänyt henkilökunnalle ja omaisille koulutuksia. Hoitajamme voivat soittaa milloin tahansa ja kysyä lääkeasioista.

Riihikodissa annosjakelu on järkevöittänyt lääkkeiden käyttöä. Ennen palvelun aloittamista omalääkäri ja apteekki karsivat asukkaiden lääkelistoista turhat pois. Lisäksi vastuuhoitajat tarkastavat listoja kuukausittain.

Näin esimerkiksi tilapäiseksi tarkoitettu lääke ei jää vahingossa pysyvään käyttöön.

– Osa lääkkeistä on pystytty jättämään pois tarpeettomina ja asukkaat ovat piristyneet, Tikkanen iloitsee.

Annosjakelu ei ole vain pussirullien jakelua, vaan proviisori Virpi Sundqvist ja sairaanhoitaja Katja Tikkanen kehittävät lääkehuoltoa yhdessä.

Hoitajat pelkäsivät, että annosjakelu vie tuntuman lääkkeisiin.

– Tästä ei ole tullut ongelmaa, koska aktiivinen hoitaja voi pitää itse lääkeosaamisensa muutenkin ajan tasalla, Tikkanen vakuuttaa.

Työhön on tullut uutta rentoutta, kun erityistä tarkkuutta ja keskittymistä vaativa osuus on jäänyt pois.

– Nythän apteekki myös uusii asukkaiden reseptit, mikä sekin on helpottanut meidän hoitajien työtä hirveästi, Tikkanen kiittelee.

Hoivayrityksillä riittää kirittävää

Samoista syistä myös hoivayritykset lisäävät annosjakelua. Virheet vähenevät, lääkehävikki pienee ja hoitajien aikaa vapautuu asukkaille. Lisäksi säätyy rahaa.

Lääkkeiden käsittelyssä onkin riittänyt ongelmia.

Esimerkiksi Attendon Jalasjärvellä ja Jyväskylässä sijaitsevien hoivakotien lääkehoito piti siirtää kaupungin ja kuntayhtymän vastuulle. Joroisten hoitokodista tehtiin rikosilmoitus puutteellisen huumausainekirjanpidon vuoksi ja Espoon Laaksolahden hoivakodista paljastui laiton lääkekaappi.

– Olemme käyneet lääkehoidon prosessimme tarkasti läpi ja jatkamme niiden kehittämistä, kertoo viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärvi.

Attendon 400 yksiköstä 270 on vanhusten hoivakoteja. Annosjakelu on käytössä vajaassa sadassa yksikössä, mutta yritys aikoo kasvattaa määrää.

Edes lääkkeiden säilytys ja käsittely ei sujunut kaikilta. Kylmäsäilytettäviä lääkkeitä pidettiin lämpimässä tai pullolääkkeeseen oli jätetty merkitsemättä avaamispäivä.

Mehiläisen yli 80 hoivakodista vain muutama käyttää koneellista annosjakelua. Sitä aiotaan lisätä.

– Tarkoitus on nyt keväällä toteuttaa koneellisen annosjakelun pilotti, jonka pohjalta kerätään kokemuksia, kertoo Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus.

Maaliskuussa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) otti valvontaansa yrityksen Mainiokoti Isolahden Vaasassa vakavien lääkehoidon puutteiden vuoksi. Mehiläinenkin on tarkentamassa lääkehoidon ohjeistuksiaan sekä lisäämässä sisäistä valvontaa ja koulutusta.

Samaa ryhdistäytymistä tekee Esperi Care. Hoivakoteja on yli 130, mutta annosjakelua on vain osassa. Palvelun lisäämistä pohditaan.

– Annosjakelu vapauttaa hoitajiemme aikaa hoivatyöhön. Se on myös turvallinen tapa hoitaa lääkkeiden jakelu ja säilytys. Etsimme jatkuvasti uusia tapoja, jotka auttavat ydintyötä tekevää henkilöstöämme, tämä on yksi niistä, kertoo Esperi Caren aluejohtaja Kimmo Karvonen.

Annosjakelua vaaditaan yrityksiltäkin

Riihimäellä kaupunki kustantaa hoivakodin annosjakelupalvelun, ja asukkaiden maksettavaksi jäävät vain lääkkeet. Kilpailutuksessa haettiin erityisesti sitä, että apteekki oli valmis kehittämään lääkehoitoa hoivakodin kanssa.

Valituksi tuli Riihimäen Aarre Apteekki. Palveluesimies Piia Sneck painottaa, että kyse on pussirullien jakelua laajemmasta kokonaisuudesta.

– Apteekin väki on pitänyt henkilökunnalle ja omaisille koulutuksia. Tänä keväänä he tulevat auditoimaan Riihikodin lääkehoidon kokonaisuuden osana annosjakelusopimusta. Hoitajamme voivat myös soittaa milloin tahansa ja kysyä lääkeasioista.

Kunnat voivat edellyttää annosjakelua ja lääkehoidon kehittämistä myös vanhuspalveluiden tuottajilta. Monessa kunnassa suurin osa hoivasta on ulkoistettu, joten ei riitä, että ostaja itse käyttää palvelua.

Esimerkiksi Espoo hankkii 75 prosenttia hoivapalveluistaan yrityksiltä. Kaupunki on jaellut lääkkeet omissa hoivayksiköissään koneellisesti jo toistakymmentä vuotta. Vanhuspalveluiden johtajan Matti Lyytikäisen mukaan kaupunki aikoo vaatia annosjakelua pakolliseksi myös ostopalveluihin – kuten muutkin Länsi-Uusimaan kunnat.

Vantaalla kaikki omat hoivayksiköt hyödyntävät annosjakelua. Ostopalvelun tuottajista useimmat eivät sitä käytä. Saattaa, olla että tätä vielä vaaditaan.

– Asiaa varmasti harkitaan uuden kilpailutuksen yhteydessä. Uusi sopimus astuu voimaan viimeistään 2022 alusta, kertoo Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen erityisasumisen palvelupäällikkö Tuomas Huilla.

Kartalta löytyy yhä reikiä

Vähiten palvelua käytetään Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Turun kaupungin vs. hallintoylihoitajan Kirsi Kiviniemen mukaan maakunnassa olisi kyllä kova halu lisätä annosjakelua, mutta kaupungin kilpailutuksesta tehty valitus on pysäyttänyt asian markkinaoiketeen.

Suurimmista kaupungeista myöskään Tampere ei vielä hyödynnä koneellista annosjakelua. Kaupungin omissa hoivayksiköissä se ei ole käytössä, eikä sitä odoteta ostopalvelujen tuottajiltakaan

Oulussa käytetään annosjakelua, mutta ei vaadita sitä yrityksiltä. Helsingissä on pitkälti sama tilanne: annosjakelua käytetään ympärivuorokautisessa asumisessa ja kotihoidossa, mutta hoivayritykset saavat päättää itse, miten jakelunsa järjestävät.

THL:n tilaston mukaan annosjakelua käytetään vähiten Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Apteekkarin selvityksen mukaan myös suurilla kaupungeilla on parannettavaa. 

Yli puolet maan hoivayksiköistä hyödyntää annosjakelu ainakin osittain. Kattavimmin annosjakelua käytetään Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä sekä Uudellamaalla. Näissä selvästi yli puolet hoivakodeista ilmoittaa, että palvelu on käytössä kaikilla tai vähintään kahdella kolmasosalla asukkaista.

Ripeiten palvelu on yleistynyt Kainuussa, Pohjois- Karjalassa, Päijät-Hämeessä sekä Kanta-Hämeessä.

Keskittyminen aiheuttaa ongelmia

Kilpailutukset ovat keskittämässä koneellista annosjakelua muutamalle suurelle apteekille. Esimerkiksi Hämeessä kaikki Attendon hoivakodit käyttävät Yliopiston Apteekin palvelua tai ovat siirtymässä siihen.

Kaukana sijaitseva annosjakelija voi toimittaa pussirullat hyvinkin edullisesti, mutta lääkityksen kokonaishallintaa tämä heikentää.

Tieto asiakkaan peruslääkkeistä on annospusseja toimittavalla apteekilla, ja lähiapteekki hoitaa päivystyslääkkeet. Yksittäisen asiakkaan ongelmat saattavat jäädä huomaamatta, ja kiireelliset lääkitysmuutokset hankaloituvat.

Osin tämänkin vuoksi lääkelaissa piti selkeyttää hoivakotien omien lääkekaappien asemaa. Eduskunnan käsittelyssä ollut lakimuutos kuitenkin pysähtyi, kun hallitus erosi.

Riihikodin kilpailutuksessa edellytettiin, että apteekin on pystyttävä toimittamaan päivystyslääkkeet nopeasti. Lähiapteekki on päivystys-lääkkeiden toimittamisessa nopea, joustava ja ympäristöystävällinen. Se on tärkeää Riihimäen kaupungille, joka pyrkii toimimaan hiilineutraalisti.

– Annosjakelu on myös ekologien ratkaisu. Jos asiakkaan lääke vaihdetaan, häneltä ei jää esimerkiksi sadan tabletin purkista puolet hävitettäväksi lääkejätteenä. Tämä on myös asukkaalle taloudellisesti merkittävä asia, Sneck
sanoo.

Apteekeilla on paljon annettavaa

Riihimäen Aarre Apteekin proviisori Virpi Sundqvist on tehnyt lukuisia auditointeja hoivakoteihin ja löytänyt niiden lääkeosaamisesta paljon korjattavaa.

Joissain hoivakodeissa täysin kouluttamaton henkilökunta jakoi lääkkeitä. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat eivät pitäneet lääkelupiaan ajan tasalla. Lääkkeitä jaettiin vahingossa väärille potilaille. Lääkelistoissa oli turhia lääkkeitä.

Edes lääkkeiden säilytys ja käsittely ei sujunut kaikilta. Kylmäsäilytettäviä lääkkeitä pidettiin lämpimässä tai pullolääkkeeseen oli jätetty merkitsemättä avaamispäivä. Tyypillisesti ongelmia oli myös huumausainekirjanpidossa,
johon tulee kirjata jokainen yksittäinen annettu tabletti.

Lääkitysturvallisuuteen kuuluu paljon muutakin kuin virheetön annostelu.

Vaikka annosjakelu parantaa turvallisuutta merkittävästi, jakelussa voi silti sattua inhimillisiä virheitä. Osa lääkkeistä ei sovellu annosjakeluun, joten hoitajien on jaettava manuaalisesti esimerkiksi silmätipat, rasvat, ja dosettilääkkeet. Lääkepusseja voi myös kadota.

Apteekeilta löytyykin myös muita työkaluja lääkitysturvallisuuden parantamiseksi. Uusin niistä on Turvallisen lääkehoidon tuki -palvelu kotihoidolle ja palveluasumisyksiköille

Palveluun kuuluu neljä osaa: koneellisen annosjakelun turvallisuus, lääkekaapin ja -logistiikan tarkastus, prosessien kehittäminen sekä johdon koulutus.

Apteekit tarjoavat myös maksullisia lääkehoidon arviointeja. Erityiskoulutetut farmaseutit ja proviisorit tekevät kevyitä arviointeja sekä laajoja lääkehoidon kokonaisarviointeja.

Tarkoituksena on karsia kokonaislääkityksestä mahdolliset haitta- ja yhteisvaikutukset, vähentää turhaa lääkitystä ja edistää rationaalista lääkehoitoa.

Joskus pienikin muutos voi kohentaa potilaan vointia dramaattisesti. Sundqvist sai kerran huolestuneen puhelun yhden palvelutalon hoitajalta, joka kysyi miten saisi iäkkään rouvan ottamaan lääkkeensä.

– Näin heti lääkelistasta, että rouvalla oli käytössä kalium ja epilepsialääke. Pyysin hoitajaa tarkistamaan hänen suunsa, Sundqvist kertoo.

Rouva oli pureskellut lääkkeet, ja sekoitus oli syövyttänyt suun limakalvot aivan rikki. Hoitaja ymmärsi, miksi rouva ei antanut pestä hampaitaan ja vältteli syömistä. Tabletit vaihdettiin nestemäisiin valmisteisiin, ja suu parani.