Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa

Järkevän lääkehoidon edistäminen vähentäisi yhteiskunnan kustannuksia ja ympäristön kuormitusta.

Suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja reseptilääkkeitä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta. Summa vastaa noin 3–4 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä.

Tieto selviää Apteekkariliiton jäsenapteekeissa helmikuussa tehdystä selvityksestä.

Sairausvakuutuksesta maksettavan lääkekorvauksen osuus reseptilääkkeistä on keskimäärin 66 prosenttia. Näin ollen yhteiskunnan osuus käyttämättömäksi jäävien lääkkeiden kustannuksesta on noin 63–83 miljoonaa euroa vuosittain.

Apteekkariliitossa on arvioitu keinoja, joilla lääkejätteen määrää voitaisiin vähentää. Samoilla keinoilla voitaisiin saavuttaa tärkeitä säästöjä niin apteekin asiakkaiden kuin yhteiskunnan kannalta.

– Vuoden 2017 lääkekorvauksiin valmistellaan mittavia säästöjä, joiden toteuttaminen lääkehuoltojärjestelmän toimivuutta vaarantamatta on äärimmäisen haastavaa. Säästöjen toteuttamiseen tulisikin etsiä keinoja, jotka edistävät järkevää lääkehoitoa ja samalla vähentäisivät lääkejätteen syntymistä, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala.

Miksi lääke jää käyttämättä?

Selvityksessä lääkkeitä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin syitä sille, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä.

Tavallisin syy oli se, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi 42 prosenttia lääkejätteitä palauttaneista.

Noin joka kolmas vastaaja kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vahtoi lääkkeen toiseen. Noin kolmannes vastanneista kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska se aiheutti haittavaikutuksen.

Reseptilääke jäi käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu varmuuden vuoksi (14%) tai lääkärin määrää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua (17%).

Lääkkeitä palautettiin myös potilaan kuoleman takia (13%).

Vähemmän lääkkeitä ja lääkejätettä

Apteekkariliitto ehdottaa useita keinoja lääkejätteen vähentämiseksi. Ensinnäkin uusi lääkehoito tulisi aloittaa pienellä aloituspakkauksella, jolloin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke vaihdetaan toiseen.

Peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Vastaava käytäntö on jo nyt erityiskorvattavilla lääkkeillä.

Apteekkariliiton mukaan kalleimpia, tuhannesta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin maksavia, lääkkeitä voisi ostaa korvattuna vain pienissä erissä, esimerkiksi kuukauden annos kerrallaan.

– Myös koneellista annosjakelua tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Koneellisessa annosjakelussa asiakkaalle toimitetaan kerta-annoksiin pakatut lääkkeet kahden viikon jaksoissa. Annosjakelun aluksi asiakkaalle tehdään aina lääkehoidon arviointi, Vesa Kujala lisää.

Näin selvitys tehtiin apteekeissa

Apteekkariliitto selvitti helmikuussa 2016 apteekkeihin palautetun lääkejätteen arvoa. Selvitykseen osallistui 20 apteekkia ympäri Suomen.

Apteekit arvioivat kahden viikon aikana alkuperäisissä pakkauksissaan palautettujen lääkkeiden määrän, arvon ja sairausvakuutusjärjestelmän kautta syntyvän kustannuksen yhteiskunnalle. Tulos suhteutettiin apteekin kokoa mittaavaan reseptuuriin.

Aikaisempien selvitysten perustella tiedetään, että käyttämättömäksi jääneistä lääkkeistä noin 60–80 prosenttia palautetaan apteekkiin hävitettäväksi.

Kokonaismäärän arvioinnissa huomioitiin lisäksi, että noin puolet apteekkiin palautettavasta lääkejätteestä on alkuperäispakkauksissaan ja puolet purettuina pakkauksistaan.

Lääkejätettä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin syitä sille, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä. Kyselyyn vastasi 248 henkilöä.