Lääkehuolto ja sote-uudistus

SOTE-UUDISTUKSESSA on kysymys julkisen sektorin mittavasta kehittämishankkeesta. Sen tavoitteena on luoda sellainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa vahvat kunnat pystyvät järjestämään ja rahoittamaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa, myös erikoissairaanhoidon. Uudistus koskee myös julkisen sektorin lääkehuollosta vastaavia sairaala-apteekkeja ja lääkekeskuksia, vaikka ne eivät aivan hankkeen polttopisteessä olekaan.

Apteekit huolehtivat avohoidon lääkehuollosta, eikä tähän linjaukseen olla esittämässä muutoksia. On kuitenkin selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen heijastuu myös avohoidon apteekkien toimintaan.

STM järjesti viikko sitten lääkealan sidosryhmille jo perinteisen informaatio- ja keskustelutilaisuuden, Lääkefoorumin. Sen jälkeen käytiin ministeriön edustajan johdolla keskustelua siitä, mitä sote-uudistus voisi lääkealalle merkitä.

Tilanne on vielä monella tavalla avoin, mutta varmasti on mietittävä ainakin sitä, kuinka monta sairaala-apteekkia maassamme tulevaisuudessa tarvitaan, miten niiden toiminta-alueet rajataan, mikä on lääkekeskusten asema ja miten julkisen lääkehuollon toimijoiden tehtävät ja vastuut jaetaan.

Apteekeille uudistus voi tuoda uudenlaisen yhteistyön mahdollisuuksia julkisen sektorin kanssa. Kunnat ostavat järjestämisvastuunsa perusteella monenlaisia palveluja eri tahoilta, ja myös apteekit voivat olla niiden tuottajia. Tällä hetkellä koneellinen annosjakelu on ainoa laajasti levinnyt apteekkien ostopalvelu.

Mahdollisuuksia löytyy kuitenkin paljon. Palvelutarvetta tulisikin nyt kartoittaa, ja samassa yhteydessä pohtia myös apteekkien resursseja ja osaamistarpeita palvelujen tuottamiseen. Palvelujen tulee olla sellaisia, että sopivat apteekkien toimintaan ja tuovat niille lisäarvoa. Siitä, missä rajat kulkevat, on monenlaisia näkemyksiä. Apteekkien tehtävät terveydenhuollon kokonaisuudessa tulisikin arvioida uudelleen ja paaluttaa tarpeen mukaan myös lainsäädäntöön.

Yhteistyötä julkisen sektorin kanssa voisi edistää myös perustasolla. Apteekkien toiminnan kehittämisessä lähtökohtana tulee olla asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden kuunteleminen. Olisiko nyt sopiva aika miettiä vaikkapa sitä, miten sairaalasta kotiutuva potilas saisi lääkehoitonsa mahdollisimman sujuvasti? Miksi esimerkiksi avohoidon apteekin toimipiste ei voisi toimia julkisen sairaalan aulassa, toimiihan siellä jo kukkakauppa ja kahvilakin?

Lääkehuollon kehittämisessä tarvitaan rakentavaa ja avointa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Edellä mainittu pohdinta apteekkien roolista palvelujen tuottajina sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmälle ja yhteistyön rajapinnoista tulisi käydä pikaisesti.

Keskeneräinen sote-uudistus ei tässä vaiheessa tarjoa viitekehystä tälle keskustelulle, mutta siinä vaiheessa kun julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteesta ja mahdollisista hallinnollisista muutoksista on päätetty, olisi hyvä olla yhteinen käsitys myös siitä, minkälaisia lääkehuoltopalveluja julkisella sektorilla ja avohoidossa voidaan tarjota.

Sirpa Peura

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.