Lääke-euron uusjako

JOULUN ALLA uutisoitiin Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tekemästä selvityksestä, jonka mukaan kaupan siivu ruuan hinnasta on kaventunut ja teollisuuden leventynyt vuodesta 2012 vuoteen 2016.

Kuluttajakin on selvityksen mukaan voittanut, kun ruoan hinta on laskenut. PTT:n selvityksen tarkastelujakso osuu sopivasti ajalle, jolloin ruoan hinta tosiaankin laski.

Jos tarkastellaan hintakehitystä vähänkin pidemmällä ajanjaksolla, tilanne muuttuu täysin: Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinta oli vuoden 2016 lopussa 22 prosenttia korkeampi kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Mielenkiinnosta tein vastaavan tarkastelun lääkkeistä. Niiden hintakehitys on ollut paljon maltillisempaa kuin ruoan, sillä Tilastokeskuksen mukaan reseptivapaiden lääkkeiden hinnat ovat pysyneet 2007-2016 kutakuinkin ennallaan. Reseptilääkkeissä asiakkaan omavastuuosuus on jopa pienentynyt lääkeyritysten hintakilpailun vuoksi.

Apteekit ovat pystyneet tehostamaan toimintaansa ja tulemaan toimeen pienemmällä katteella.

APTEEKIN OSUUS lääkkeen hinnasta oli vuonna 2012 keskimäärin 24 prosenttia, vuonna 2016 enää vajaat 21 prosenttia. Lääketeollisuuden ja -tukkukaupan osuus nousi hieman – 61 prosentista 62,6 prosenttiin.

Eniten siivuaan kasvatti valtio, sillä verojen osuus lääke-eurosta nousi 15 prosentista 16,7 prosenttiin. Vuonna 2008 verojen osuus lääkkeen hinnasta oli keskimäärin vain 13,5 prosenttia.

Apteekit ovat pystyneet tehostamaan toimintaansa, tulemaan toimeen pienemmällä katteella ja samalla kerryttämään rutkasti valtion verotuloja.

Apteekkien toimintaa ovat tehostaneet etenkin sähköinen resepti, digitalisaatio ja varastoautomaatio. Jo joka neljännessä apteekissa tavaralogistiikasta huolehtii varastoautomaatti tai -robotti.
 
Yhtä laajaa automaation hyödyntämistä ei taida löytyä mistään muualta vähittäiskaupasta.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja.