Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin

Lääkäripula   15.01.2020 12:25  TARU VANHALA INGIMAGE

Viime vuonna Suomen terveyskeskuksissa oli hoitamatta lähes 300 lääkärin tehtävää.

Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on historiansa pahimmassa kriisissä. Vaikka työikäisiä lääkäreitä on aiempaa enemmän, perusterveydenhuollon lääkärivaje kasvaa koko ajan. Lisäksi lääkäreillä kuluu jopa yksi työpäivä viikossa tehtäviin, jotka kuuluisivat kokonaan muille ammattiryhmille.

Viime vuonna Suomen terveyskeskuksissa oli hoitamatta lähes 300 lääkärin tehtävää. Tämä vastaa 7,5 prosenttia kaikista tehtävistä.

Alueelliset erot ovat suuria. Synkin tilanne on Kainuussa, jossa lääkärivaje on jopa 31 prosenttia. Paras lääkäritilanne on Pirkanmaalla, jossa vaje on vain 1,7 prosenttia. Länsi-Pohjan nollavajeen selittää koko terveydenhuollon ulkoistaminen yksityiselle toimijalle.

Lokakuussa 2019 tehdyn tutkimuksen tulokset esiteltiin Lääkäri 2020 –tapahtumassa tammikuussa. Suurin muutos edelliseen tarkasteluvuoteen oli sijaisten määrän lasku. Terveyskeskuslääkärien virkarakenne on jo pitkään ollut vahvasti sijaispainotteinen.

Sijaisten käyttö on kasvanut viimeisen 15 vuoden ajan, mutta nyt trendi näyttää katkenneen. Sijaisuuksien määrä laski edellisvuodesta 140 kappaletta. Uusia virkoja on avattu ja sijaisia vakinaistettu. Osaltaan laskua selittää kuitenkin negatiivisempi tekijä; paikoitellen sijaisia ei yksinkertaisesti ole ollut saatavilla. Näissä tapauksissa lääkäripulaa on paikattu ostopalveluilla ja palvelujen ulkoistamisella, joiden käyttö lisääntyi hieman edellisvuodesta.

Johtavilta lääkäreiltä kysyttiin tutkimuksessa, kuinka paljon lääkärivakansseja tarvitaan lisää, jotta suunniteltu perusterveydenhuollon seitsemän päivän hoitotakuu toteutuisi. Kyselyn perusteella tarve on 725 lääkäriä. Tämä lisättynä jo olemassa olevaan 300 lääkärin vajeeseen tarkoittaa kaikkiaan noin 1 000 uuden terveyskeskuslääkärin tarvetta.

Lääkäri on kallis osastosihteeri


Vuosittain tehtävässä tutkimuksessa kartoitettiin nyt myös terveyskeskuslääkärin työn sisältöä. Kaksi kolmesta johtavasta lääkäristä totesi, että terveyskeskuslääkärin työnkuvassa on nykyään siihen kuulumattomia tehtäviä. Jopa viidesosa työajasta, siis yksi kokonainen työpäivä viikossa, kuluu selkeästi muille ammattiryhmille kuuluvien töiden hoitamiseen.

– Lääkärit tekevät töitä, jotka eivät kuulu heille ja joita he eivät itseasiassa edes osaa, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Tilanteeseen on ajauduttu, kun kustannuskriiseissä painivat kunnat ovat joutuneet säästökuureille. Lääkäreiden määrästä ei ole haluttu tinkiä, joten leikkuri on kohdistunut muihin ammattiryhmiin. Esimerkiksi nimike osastosihteeri on lähes kokonaan hävinnyt perusterveydenhuollosta.

Lopputuloksena on nykyinen, nurinkurinen tilanne, jossa kallispalkkainen lääkäri tekee pienipalkkaisempien ammattiryhmien töitä. Pärnäsen mukaan järjestely ei ole kustannustehokas eikä lisää terveyskeskuslääkärin työn houkuttelevuutta.

Heikki Pärnänen

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen haluaisi siirtää lääkäreille kuulumattomat tehtävät muille ammattiryhmille. Pärnäsen mukaan terveyskeskuksissa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän muun muassa farmasian asiantuntijoiden osaamista. 

Säästöjä muutoksilla

Huomattava osa lääkärivajeesta voitaisiin paikata sillä, että lääkäreille kuulumattomia tehtäviä siirrettäisiin muille ammattiryhmille.

Muille delegoitavia työtehtäviä olisivat esimerkiksi tilastointi- ja toimistotyöt sekä asioiden valmisteluun liittyvät työt. Lääkäriresursseja säästäisivät myös fysioterapeuttien suoravastaanotot, joista on paikoin erittäin hyviä kokemuksia tukirankapotilaiden hoidossa.

Sosiaalipuolen asioiden hoitaminen kuuluu sosiaalihoitajille.

– Jotta voitaisiin oikeasti puhua sote-keskuksista, terveyskeskuksiin täytyy palkata enemmän sosiaalihoitajia, Pärnänen teroittaa.

Kroonisten sairauksien kontrollit voisi hänen mukaansa hyvin siirtää hoitajille, ja lääkelistojen päivitys olisi luontevaa farmaseuteille.


Terveyskeskuksissa on paljon monisairaita, useita lääkkeitä käyttäviä potilaita. Farmasian asiantuntijoiden hyödyntäminen terveyskeskuksissa olisi hyvin tarkoituksenmukaista ja potilasturvallisuutta lisäävää, Pärnänen korostaa.

Jalka ei tule takaisin

Lääkärit kirjoittavat paljon erilaisia lausuntoja. Työtaakkaa kevenisi, jos lääkäri voisi kuitata esitäytetyn lausunnon. Osa lausunnoista on täysin tarpeettomia, jopa turhauttavia.

– Muistan tapauksen, jossa lääkäri joutui vuosittain todistamaan että, potilaan amputoitu jalka on edelleen poissa, eikä ollut kasvanut sitten viime vuoden, naurahtaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

– Merkittävä määrä, jopa satojen lääkärien työpanos olisi saatavilla tehokkaampaan käyttöön näillä muutoksilla, toteaa Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Juha Vänskä.

Muutoksen aikaansaaminen vaatii luonnollisesti aluksi investointeja, mutta Pärnäsen mukaan niille tullaan saamaan merkittävää tuottavuutta kohtuullisessa ajassa.

– Kuorma monessa perusterveydenhuollon yksikössä on nykyään niin suuri, ettei ehditä pysähtyä miettimään organisaation toiminnan kehittämistä ollenkaan. Yritetään vaan selvitä välttämättömästä. Siellä missä on pysähdytty, on saatu nopeasti hyviä tuloksia.


Klexane ja Victoza rajoitetusti erityiskorvattaviksi
16.01.2014 15:16

16.01.2014 15:16


Kuitupitoinen ruoka ehkäisee sydänsairauksia
16.01.2014 09:27

16.01.2014 09:27


THL ja Tukes muistuttavat käsihuuhteiden tärkeydestä
13.01.2014 10:08

13.01.2014 10:08


PRAC hyllyttäisi osteoporoosilääkkeen
13.01.2014 09:38

13.01.2014 09:38


Vähäinenkin laihtuminen pienentää sairastumisriskiä
10.01.2014 08:03

10.01.2014 08:03


Useat E-vitamiinimuodot suojaavat muistihäiriöiltä
07.01.2014 11:09

07.01.2014 11:09


Lääkemyynti lisääntyi hieman
06.01.2014 19:49

06.01.2014 19:49


Yksittäisten käsidesien käyttöön rajoituksia
03.01.2014 14:14

03.01.2014 14:14


Riskiryhmillä petrattavaa ruokavaliossa
03.01.2014 11:57

03.01.2014 11:57


Väärinymmärretty
03.01.2014 09:21

03.01.2014 09:21


HDL-kolesteroli ei auta sydänsairaita
31.12.2013 07:47

31.12.2013 07:47


Apteekkariliiton lehtiperhe uudistuu
27.12.2013 20:16

27.12.2013 20:16


Työryhmä: Tupakasta vieroitusta tehostettava
20.12.2013 09:04

20.12.2013 09:04


Probiootit eivät ehkäise lasten astmaa
20.12.2013 08:16

20.12.2013 08:16


Kyllä Martta tietää
20.12.2013 08:14

20.12.2013 08:14


Ympyrätalon apteekki aloittaa helmikuussa
17.12.2013 10:30

17.12.2013 10:30


Apteekkarin kauppahuoneessa tekemisen iloa lapsille
16.12.2013 12:59

16.12.2013 12:59


Tupakaton tammikuu kutsuu
16.12.2013 08:31

16.12.2013 08:31


Yliannostus deetä
13.12.2013 09:30

13.12.2013 09:30


Lapsen yskä kestää 25 päivää
13.12.2013 08:43

13.12.2013 08:43


Nikotiinipurkat eivät lisää sydänriskejä
12.12.2013 09:20

12.12.2013 09:20


Influenssarokote tehokas pikkulapsilla
11.12.2013 09:09

11.12.2013 09:09


D-vitamiinin teho pitkäaikaissairauksien estossa kyseenalainen
10.12.2013 10:01

D-vitamiini 10.12.2013 10:01


Uusia erityiskorvattavia lääkkeitä diabetekseen
10.12.2013 09:20

10.12.2013 09:20


Iäkkäiden lääkityksen tietokanta päivittyi
09.12.2013 13:45

09.12.2013 13:45


Vaihtokelpoisten lista laajenee taas
09.12.2013 13:20

Lääkevaihto 09.12.2013 13:20


Ritarimerkit Rajaniemelle ja Koskipirtille
05.12.2013 09:34

05.12.2013 09:34


Teitkö virheen?
05.12.2013 09:20

05.12.2013 09:20


Lääkärit tyytyväisiä apteekkeihin
05.12.2013 06:00

05.12.2013 06:00


Reseptipoikkeamia havaitaan päivittäin
05.12.2013 05:35

05.12.2013 05:35