Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin

Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on historiansa pahimmassa kriisissä. Vaikka työikäisiä lääkäreitä on aiempaa enemmän, perusterveydenhuollon lääkärivaje kasvaa koko ajan. Lisäksi lääkäreillä kuluu jopa yksi työpäivä viikossa tehtäviin, jotka kuuluisivat kokonaan muille ammattiryhmille.

Viime vuonna Suomen terveyskeskuksissa oli hoitamatta lähes 300 lääkärin tehtävää. Tämä vastaa 7,5 prosenttia kaikista tehtävistä.

Alueelliset erot ovat suuria. Synkin tilanne on Kainuussa, jossa lääkärivaje on jopa 31 prosenttia. Paras lääkäritilanne on Pirkanmaalla, jossa vaje on vain 1,7 prosenttia. Länsi-Pohjan nollavajeen selittää koko terveydenhuollon ulkoistaminen yksityiselle toimijalle.

Lokakuussa 2019 tehdyn tutkimuksen tulokset esiteltiin Lääkäri 2020 –tapahtumassa tammikuussa. Suurin muutos edelliseen tarkasteluvuoteen oli sijaisten määrän lasku. Terveyskeskuslääkärien virkarakenne on jo pitkään ollut vahvasti sijaispainotteinen.

Sijaisten käyttö on kasvanut viimeisen 15 vuoden ajan, mutta nyt trendi näyttää katkenneen. Sijaisuuksien määrä laski edellisvuodesta 140 kappaletta. Uusia virkoja on avattu ja sijaisia vakinaistettu. Osaltaan laskua selittää kuitenkin negatiivisempi tekijä; paikoitellen sijaisia ei yksinkertaisesti ole ollut saatavilla. Näissä tapauksissa lääkäripulaa on paikattu ostopalveluilla ja palvelujen ulkoistamisella, joiden käyttö lisääntyi hieman edellisvuodesta.

Johtavilta lääkäreiltä kysyttiin tutkimuksessa, kuinka paljon lääkärivakansseja tarvitaan lisää, jotta suunniteltu perusterveydenhuollon seitsemän päivän hoitotakuu toteutuisi. Kyselyn perusteella tarve on 725 lääkäriä. Tämä lisättynä jo olemassa olevaan 300 lääkärin vajeeseen tarkoittaa kaikkiaan noin 1 000 uuden terveyskeskuslääkärin tarvetta.

Lääkäri on kallis osastosihteeri

Vuosittain tehtävässä tutkimuksessa kartoitettiin nyt myös terveyskeskuslääkärin työn sisältöä. Kaksi kolmesta johtavasta lääkäristä totesi, että terveyskeskuslääkärin työnkuvassa on nykyään siihen kuulumattomia tehtäviä. Jopa viidesosa työajasta, siis yksi kokonainen työpäivä viikossa, kuluu selkeästi muille ammattiryhmille kuuluvien töiden hoitamiseen.

– Lääkärit tekevät töitä, jotka eivät kuulu heille ja joita he eivät itseasiassa edes osaa, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Tilanteeseen on ajauduttu, kun kustannuskriiseissä painivat kunnat ovat joutuneet säästökuureille. Lääkäreiden määrästä ei ole haluttu tinkiä, joten leikkuri on kohdistunut muihin ammattiryhmiin. Esimerkiksi nimike osastosihteeri on lähes kokonaan hävinnyt perusterveydenhuollosta.

Lopputuloksena on nykyinen, nurinkurinen tilanne, jossa kallispalkkainen lääkäri tekee pienipalkkaisempien ammattiryhmien töitä. Pärnäsen mukaan järjestely ei ole kustannustehokas eikä lisää terveyskeskuslääkärin työn houkuttelevuutta.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen haluaisi siirtää lääkäreille kuulumattomat tehtävät muille ammattiryhmille. Pärnäsen mukaan terveyskeskuksissa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän muun muassa farmasian asiantuntijoiden osaamista. 

Säästöjä muutoksilla

Huomattava osa lääkärivajeesta voitaisiin paikata sillä, että lääkäreille kuulumattomia tehtäviä siirrettäisiin muille ammattiryhmille.

Muille delegoitavia työtehtäviä olisivat esimerkiksi tilastointi- ja toimistotyöt sekä asioiden valmisteluun liittyvät työt. Lääkäriresursseja säästäisivät myös fysioterapeuttien suoravastaanotot, joista on paikoin erittäin hyviä kokemuksia tukirankapotilaiden hoidossa.

Sosiaalipuolen asioiden hoitaminen kuuluu sosiaalihoitajille.

– Jotta voitaisiin oikeasti puhua sote-keskuksista, terveyskeskuksiin täytyy palkata enemmän sosiaalihoitajia, Pärnänen teroittaa.

Kroonisten sairauksien kontrollit voisi hänen mukaansa hyvin siirtää hoitajille, ja lääkelistojen päivitys olisi luontevaa farmaseuteille.

Terveyskeskuksissa on paljon monisairaita, useita lääkkeitä käyttäviä potilaita. Farmasian asiantuntijoiden hyödyntäminen terveyskeskuksissa olisi hyvin tarkoituksenmukaista ja potilasturvallisuutta lisäävää, Pärnänen korostaa.

Jalka ei tule takaisin

Lääkärit kirjoittavat paljon erilaisia lausuntoja. Työtaakkaa kevenisi, jos lääkäri voisi kuitata esitäytetyn lausunnon. Osa lausunnoista on täysin tarpeettomia, jopa turhauttavia.

– Muistan tapauksen, jossa lääkäri joutui vuosittain todistamaan että, potilaan amputoitu jalka on edelleen poissa, eikä ollut kasvanut sitten viime vuoden, naurahtaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

– Merkittävä määrä, jopa satojen lääkärien työpanos olisi saatavilla tehokkaampaan käyttöön näillä muutoksilla, toteaa Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Juha Vänskä.

Muutoksen aikaansaaminen vaatii luonnollisesti aluksi investointeja, mutta Pärnäsen mukaan niille tullaan saamaan merkittävää tuottavuutta kohtuullisessa ajassa.

– Kuorma monessa perusterveydenhuollon yksikössä on nykyään niin suuri, ettei ehditä pysähtyä miettimään organisaation toiminnan kehittämistä ollenkaan. Yritetään vaan selvitä välttämättömästä. Siellä missä on pysähdytty, on saatu nopeasti hyviä tuloksia.