Lääkärikunta valmistautuu terveydenhuollon murrokseen Kati Myllymäen johdolla

On lääkärikunnan onni, ettei 1970-luvulla sallittu naispappeutta. Kati Myllymäki käyttää nyt puhujanlahjojaan ja maailmanparantajien paloa ohjatakseen lääkärit läpi terveydenhuollon murroksen.

Suomalainen terveydenhuolto on murroksessa, jollaista ei ole ennen nähty. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa organisaatioita ja toimintatapoja, potilaiden valinnanvapaus laajenee ja palveluja digitalisoidaan.

Julkisen terveydenhuollon rahoitus on kriisissä, mutta yksityissektorilla riittää rahaa. Terveysbisnekseen tulee uudenlaisia toimijoita, kuten finanssialan yrityksiä, jotka tuottavat terveyspalveluita ja perustavat yksityisiä sairaaloita.

Tämä kaikki vaikuttaa suoraan lääkäreiden työympäristöön. Kati Myllymäen tehtävänä Lääkäriliiton uutena toiminnanjohtajana on luotsata ammattikunta muutosten läpi liiton hallituksen ja valtuuskunnan strategisten linjausten mukaisesti.

Lääkäriliiton mukaan Myllymäellä on vahvaa näyttöä muutosjohtajuudesta ja kehittämisestä, joita liitto nyt tarvitsee.

– Nyt on meneillään huikean kiinnostava vaihe suomalaisessa terveydenhuollossa. On hienoa olla keskeisellä paikalla vaikuttamassa asioihin. Meneillään on useita akuutteja isoja asioita, joihin lääkärikunnalla on omia näkemyksiä, Myllymäki sanoo.

Tuurin Kyläkaupassakin oma lääkäriasema

Myllymäki uskoo, että terveydenhuollon on lähivuosina otettava valtava digiloikka. Digiasiointiin tottuneet ikäluokat odottavat uudentyyppistä palvelua.

– Terveydenhuollossa vasta aloitellaan chat-palveluja, tulossa on varmasti aivan uudenlaisia palvelukonsepteja. Jos kotimainen terveydenhuolto ei palvele verkossa, muiden alojen toimijat ja kansainväliset toimijat tulevat varmasti hoitamaan sen.

Alalle on jo tullut aivan uudenlaisia toimijoita isolla volyymilla ja ennakkoluulottomilla ajatuksilla.

Finanssiryhmä OP-Pohjola on perustanut neljä Pohjola-sairaalaa. S-ryhmällä on omia työterveysasemia, ja se pohtii laajentamista muihin terveyspalveluihin.

– Jopa Tuurin Kyläkaupassa on oma lääkäriasema, Myllymäki huomauttaa.

Uudet toimijat ovat tervetulleita, kunhan palvelu ei johda eurovetoiseen medikalisaatioon.

Myllymäen mukaan sama ongelma koskee myös sote-uudistusta. Terveydenhuollon toimintaa tulee ohjaamaan se, maksaako maakunta palvelujentuottajille suoritteiden mukaan vai kapitaatiorahoituksella potilasmäärän perusteella.

– Jos tuottajalle maksetaan jokaisesta laboratoriokokeesta, se luo kannusteen ottaa niitä mahdollisimman paljon. Jos taas yleislääkärikäynnistä maksetaan kiinteä korvaus riippumatta siitä, otetaanko testejä tai röntgenkuvia, niitä aletaan säästellä. Kumpikaan ei ole potilaan etu, hän sanoo.

– Tämän takia taloudellisten kannusteiden rakentaminen terveyspalvelujärjestelmään on todella vaikeaa niin, että se olisi oikeudenmukainen ja kannustaisi terveyden tuottamiseen.

Legendan mukaan Kiinan keisarin henkilääkäri sai palkkaa niin kauan kuin keisari pysyi terveenä. Tällainen ennaltaehkäisy ei toimi väestötasolla.

Terveydenhuolto on vain pieni osa kokonaisuutta, johon vaikuttavat ravinto, liikunta, terveellinen elinympäristö, turvallinen liikenne, koulutus, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet

– Lääkäri ei pysty pitämään potilasta terveenä, jos tämä ei itse edes yritä, Myllymäki sanoo.

Kromosomit estivät papiksi pääsyn

Lääkärin ammatti ei ollut Kati Myllymäelle itsestään selvä valinta. Alun perin hän olisi halunnut opiskella teologiaa, mutta haave kariutui siihen, ettei kirkko hyväksynyt naispappeja vielä 70-luvulla.

– Pidin suurena epäoikeudenmukaisuutena sitä, että olisin opiskellut samat asiat kuin miehet, mutta he olisivat saaneet pappisvihkimyksen kromosomipohjalta ja minä en. Kirkolliset asiat jäivät harrastuspuolelle.

Ammattia valitessaan hän tutki muitakin aloja tasa-arvon kannalta ja huomasi ongelmia myös juridiikan ja kauppatieteiden puolella.

Vain lääketiede ja terveydenhuolto vaikuttivat palkkatason ja uramahdollisuuksien suhteen tasaveroisilta naisille ja miehille.

Ammatinvalinnassa painoi myös maailmanparannusfiilis, sillä ihmisten auttaminen on ollut Myllymäelle aina tärkeää.
Valinta onnistui erinomaisesti: yleislääketieteen erikoislääkärin työ vastasi Myllymäen odotuksia.

Työ oli ihmisläheistä, mielenkiintoista, monipuolista ja tarpeeksi haastavaa. Hän eteni työpaikasta ja tehtävästä toiseen muutaman vuoden välein. Työkokemusta kertyi yksityisen ja julkisen terveydenhuollon puolelta, järjestötyöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Potilastyötä hän teki viimeksi vuonna 2009. Hallintolääkärinä hänen olisi pitänyt ehtiä lukea iltaisin ammattikirjallisuutta pysyäkseen perillä esimerkiksi uusista lääkehoidoista.

– Lääkärin lisenssi ja reseptinkirjoitusoikeus ovat edelleen voimassa, mutta kliinisen osaamisen ”parasta ennen päivä” meni jo, hän naurahtaa ja lisää, että ammattietiikan mukaan lääkärin pitää tunnistaa oman osaamisensa rajat.

Eutanasia ei ole vaihtoehto

Eettinen pohdinta on Myllymäelle tuttua Sosiaali- ja terveysalan eettisestä neuvottelukunnasta eli ETENE:stä, jonka varajäsen hän on.

Ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi terveydenhuollon resurssien priorisointi, terveyserojen kasvu ja paperittomien maahantulijoiden hoitaminen.

Myllymäki odottaa isoa ja tunnepitoista keskustelua koko valtakunnan tasolla, kun eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta saa käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen eutanasiasta.

Lääkärikunnasta jotkut hyväksyvät eutanasian tietyillä reunaehdoilla, osa on absoluuttisesti vastaan.

– Itse suhtaudun siihen hyvin kriittisesti. Olen työskennellyt vanhustenhuollossa ja saattohoidossa, ja saattohoitanut myös omat vanhempani. Omaisena olisi tuntunut pahalta, että olisi turvauduttu eutanasiaan ja lääkärinä olisi vaikea kuvitella, että sitä toteuttaisin.

Lääkärikunta joutuu nyt ja tulevaisuudessa pohtimaan priorisointiin liittyviä asioita. Kun rahat eivät riitä kaikkeen, millaista hoitoa kenellekin annetaan?

Voidaanko potilaalle antaa uutta superkallista lääkehoitoa, jos yksi voitettu elinvuosi maksaa puoli miljoonaa euroa? Jos pienehkön keskussairaalan lääkebudjetti on 10 miljoonaa, päätetäänkö hoitaa yksi potilas vai jätetäänkö alueen influenssarokotteet antamatta?

– Lääkärikunta ei voi ratkoa näitä kysymyksiä yksin. Poliittisten päättäjien on oltava päätösten takana, koska kyse on yhteisistä veronmaksajien rahoista, Myllymäki sanoo.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan lääketieteellistä tutkimusta ja tiedon kohdentamista. Jos hoidot osattaisiin keskittää todella korkean riskin potilaisiin, vapautuisi terveydenhuollon resursseja ja samalla säästettäisiin lääkekustannuksissa.

– Silloin ei tarvitse ampua haulikoilla ja hoitaa puolta miljoonaa ihmistä, että saadaan estettyä tuhat kuolemaa.

Hyvää palvelua apteekista

Kati Myllymäki kiittelee farmasian ammattilaisten osaamista.

– Henkilökohtaisesti olen aina saanut hyvää palvelua apteekista. Lääkkeistä valistetaan aina juurta jaksaen, mikä on hyvä.

Hän näkee, että apteekkien ja terveyspalvelujärjestelmän sujuva yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Yhteistyötä kannattaisi kehittää esimerkiksi lääkityksen kokonaisarvioinneissa.

Myllymäellä on hyviä kokemuksia osastofarmasian kehittämisestä siltä ajalta, kun hän työskenteli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtaja-ylilääkärinä. Mikkelin keskussairaalaan perustettiin kliinisen farmakologian poliklinikka, jonne ohjattiin monilääkittyjä potilaita kokonaislääkityksen arviointiin.

Apteekin palveluista Myllymäki arvostaa myös lääkkeiden koneellista annosjakelua, joka vapauttaa hoitajien työaikaa. Tämän hän huomasi työskennellessään johtavana ylilääkärinä Kouvolassa.

Apteekkien Terveyspisteisiin hän suhtautuu hiukan epäillen: onko apteekeista tulossa miniterveysasemia?

– Reviirirajoista pitäisi neuvotella yhdessä. Jos apteekki leviää ydinosaamisensa ulkopuolelle ja perustaa terveysaseman etäpisteitä, pitäisikö terveysasemilla alkaa myydä lääkkeitä, hän kysyy.

Myllymäki ei pidä hyvänä suuntana sitäkään, että eräät apteekit ovat alkaneet muistuttaa kemikaali- ja luontaistuotekauppaa. Näyttää huonolta, jos farmaseutti tai proviisori antaa valkoinen takki päällä ensin lääkeinformaatiota ja hetken kuluttua myy kosmetiikkaa.

Hän toivoo apteekkien keskittyvän lääkeinformaation antamiseen. Apteekkineuvonnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa sitä suuremmaksi, mitä enemmän lääkärit hoitavat potilaita digitaalisesti.