Kohti etelän keskuksia - Näin apteekkisääntelyn purkaminen vaikuttaisi farmasian ammattilaisten yrittäjäintoon
Apteekkijärjestelmä 11.06.2018 09:30 ERJA ELO KIMMO BRANDT
Apteekkari Leena Melartin avaa syyskuussa apteekkinsa monen mielestä unelmapaikassa, eli Kalasataman uudessa ostoskeskuksessa, Helsingin suurimman sosiaali- ja terveysaseman vieressä.
Jos apteekkien sijoittuminen ja perustaminen olisi vapaata, apteekkeja menettäisivät Apteekkarilehden kyselyn perusteella erityisesti Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Huonoin tilanne olisi Kainuussa.
Apteekkarilehti selvitti, miten farmasian ammattilaiset reagoisivat, jos apteekkien perustamista ja omistamista koskevaa
sääntelyä kevennettäisiin.
Asiaa kysyttiin sadan pienimmän apteekin apteekkarilta sekä yli sadalta proviisorilta, jotka ovat osallistuneet apteekkariksi aikoville tarkoitettuun seminaariin.
Tämä joukko on todennäköisesti kiinnostunein perustamaan uuden apteekin tai siirtämään nykyisen paremmalle liikepaikalle.
Sääntelyn purkamisesta esitettiin kaksi vaihtoehtoa:
Ensimmäisessä vaihtoehdossa luovuttaisiin apteekkilupien tarveharkinnasta ja sijainninsääntelystä, mutta apteekin omistajalta edellytettäisiin edelleen proviisorin tutkintoa.
Toisessa vaihtoehdossa apteekin perustaminen ja omistaminen olisi täysin vapaata, kuten Ruotsissa ja Norjassa.
Vaihtoehto yksi: Apteekkeja siirtyisi kasvukeskuksiin
Sääntelyn lievä purkaminen innosti vastaajia: Suomeen syntyisi kahdessa vuodessa vähintään 45 uutta apteekkia.
Samalla kuitenkin 27 pientä apteekkia lopettaisi toimintansa, koska apteekkareista lähes puolet siirtäisi apteekkinsa paremmalle paikalle.
Unelmapaikka apteekille on kasvukeskuksessa, mielellään Etelä-Suomessa, vilkkaassa kauppakeskuksessa tai tavaratalossa, päivittäistavarakaupan ja muiden palvelujen vieressä.
Vielä parempi olisi, jos lähellä sijaitsee terveysasema tai yksityinen lääkäriasema.
Proviisorina nyt työskentelevistä useampi kuin joka kolmas perustaisi apteekin Uudellemaalle, apteekkareistakin näin tekisi joka viides.
Vaihtoehto kaksi: Yksityisyrittäjyys kuolisi, edes pienet ketjut eivät pärjäisi
Apteekkareiden ja proviisorien halukkuus oman apteekin perustamiseen vähenee selvästi, jos sääntelystä luovuttaisiin kokonaan.
Vastaajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että Suomessa kävisi kuten Ruotsissa ja Norjassa eli suuret kansainväliset yhtiöt perustaisivat nopeasti uusia apteekkiketjuja ja ostaisivat vanhoista apteekeista parhaat päältä.
Pian koko maa olisi jaettu muutamalle konsernille, jotka hallitsisivat apteekkiliikkeiden lisäksi myös lääketukkuja, eivätkä maksaisi aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi juurikaan veroja sijaintimaahansa.
Vastaajat arvioivat, että kotimaisista yrityksistä apteekkiketjuja voisivat perustaa ainakin lääketukut Oriola ja Tamro, vakuutusyhtiöt sekä S-ryhmä ja Kesko.
Kilpailussa pärjäisivät suurimmat apteekit, eikä ”yhden miehen kioskin” perustaminen houkuttelisi – varsinkaan muuttotappioalueelle.
Vastaajat pelkäävät, että proviisoriomistuksesta ja muusta sääntelystä luopuminen johtaisi apteekkien voimakkaaseen ketjuuntumiseen, joka tappaisi alalta yksityisyrittäjyyden.
Edes pienten ketjujen mahdollisuuksiin ei uskota. Ne todennäköisesti kilpailtaisiin hengiltä tai ostettaisiin. Moni vastaaja näkeekin, että ainoa syy perustaa oma apteekki voisi olla sen myyminen ulkomaalaiselle ketjulle.
Huonoin tilanne olisi Kainuussa
Jos apteekkien sijoittuminen ja perustaminen olisi vapaata, apteekkeja menettäisivät kyselyn perusteella erityisesti Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.
Huonoin tilanne olisi Kainuussa: kyselyyn vastanneista noin 130 proviisorista tai apteekkarista yksikään ei perustaisi uutta apteekkia sinne.
Maakunta menettäisi ainakin kolme apteekkia, kun apteekkarit siirtäisivät liiketoimintansa muihin maakuntiin.
Lue lisää torstaina 14.6. ilmestyvästä Apteekkarilehdestä!
