Kiitos seisoo

LAPSET RALLATTELEVAT vieläkin vanhaa väännöstä kansanlaulusta Kotini. ”Tiedän paikan katalan, koulunpenkin matalan, siinä istuin vuotta kaks, enkä tullut viisammaks.”

Näin suvivirsien ja lakkiasjuhlien aikaan on todettava, että suomalainen koulu tuottaa kyllä entistä viisaampia oppilaita, joilla on paremmat edellytykset menestyä elämässään kuin useimpien muiden maiden nuorilla. Terveydenhuollon ongelmista ja elintapojen rapautumisesta huolimatta elämää on edessä enemmän kuin samanikäisillä suomalaisilla vaikkapa parikymmentä vuotta sitten.

Elinajanodote voisi silti olla pitempikin. Koulun penkki vahvistaa katalaa istumiskulttuuria, joka alkaa television, täppäreiden ja läppäreiden ääressä jo ennen kuin ihminen oppii lukemaan.

Istumisen aiheuttamat tuki- ja liikuntaelinongelmat on tunnettu pitkään, mutta viime vuosina on todettu, että se on myös suoraan yhteydessä suurten kansansairauksien, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien yleistymiseen.

TAKKI KÄÄNTYY NIIN, että saumat ratkeavat, kiteytti tutkimusprofessori Tommi Vasankari esitellessään väestötutkimusten tuloksia Kansallisessa Diabetesfoorumissa. Liikuntafysiologian dosentti on parikymmentä vuotta saarnannut liikunnan autuudesta. Nyt hänkin joutuu myöntämään, että istumisen haitat ovat suuremmat kuin liikunnan hyödyt.

Näin voidaan todeta ainakin, jos tarkastellaan kuolleisuutta. Istumisen on havaittu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen liikunnan määrästä riippumatta.

Australialaisessa tutkimuksessa seurattiin aikuisväestön television katselua ja liikuntatottumuksia yli kuusi vuotta. Havaittiin että tv:n katselu lyhensi miesten eliniän odotetta lähes kaksi vuotta ja naisiltakin 1,5 vuotta. Kuusi tuntia päivässä töllöttävän eliniän odote oli lähes viisi vuotta lyhyempi kuin televisiota katselemattoman.

Jokainen tv-tunti nipisti elämästä liki 22 minuuttia. Ikä, tupakointi, lääkitys ja kaikki mahdollinen terveyshistoria oli vakioitu. Istuminen tappaa.

RUUDUT HALLITSEVAT yhä enemmän myös apteekkityötä. Apteekin on palveltava verkossa, mobiililaitteissa, ja myös reseptit löytyvät koneelta – kuten talous- ja palkkahallinta sekä varastojen hallinta.

Terveydenhuollossa ei kuitenkaan ole aivan pakko istua. Esimerkiksi lääkäri kävelee sairaalatyössä helposti viisi kilometriä päivässä.

Työfysioterapeutti Teija Lempinen antaa Apteekkarilehdessä (6/2013) hyvän vinkin: kassalla olisi hyvä olla säädettävä sähköpöytä, joka antaa mahdollisuuden työskennellä myös seisten.

Heikkokuntoiset ja vanhukset tarvitsevat myös tuoleja, mutta veikkaanpa että tällaisten pöytien määrä tulee lähivuosina lisääntymään myös reseptiasioinnissa.

Apteekkien lääkeneuvonnan on laskettu säästävän terveydenhuollon menoja jopa puoli miljardia euroa vuodessa. Neuvonnan ja palvelun vuoksi myös kansalaiset arvostavat apteekkeja.

Viime kevään farmaseuttikyselyssä osa tuoreista ammattilaisista suhtautui penseästi apteekin myynti- ja palvelutyöhön ja toivoi pääsevänsä vastuullisempiin tehtäviin eli istumaan pöydän ääreen.

Hyllyjen välissä käyskentelyyn on nyt uusi hyvä syy. Asiakkaiden lisäksi siitä kiittää oma terveys.

Olli-Pekka Tiainen

Kirjoittaja on Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen toimitusjohtaja.