Keskon pääjohtaja hallitsee retoriikan muttei faktoja

KESKOLLA ON kova halu apteekkariksi. Niin kova, että faktat unohtuvat, kun se asiaansa ajaa.

Keskon pääjohtaja Mikko Helander on julkisuudessa (mm. MTV3 28.5., MT 6.6) väittänyt, että ”apteekkimonopolin” purkaminen toisi merkittäviä säästöjä kuluttajille ja yhteiskunnalle.

Kyllähän tällaisella väitteellä pääjohtaja julkisuuteen pääsee, vaikkei väitteiden tueksi olisi mitään evidenssiä.

Sen sijaan tutkimustietoa on siitä, että apteekkisääntelyn purkaminen ei tuo säästöjä lääkekuluihin.

Lääkkeiden hintoja säännellään joka tapauksessa omilla mekanismeillaan olipa apteekkijärjestelmä millainen hyvänsä.

Suomessa apteekit eivät koskaan päätä lääkkeen hintaa.

HELANDERIN MUKAAN Suomessa pitäisi myös ”eurooppalaistua” apteekkiasioissa.

Mitähän pääjohtaja tällä tarkoittaa? Suomen apteekkijärjestelmä kun ei ole millään tavalla poikkeus Euroopassa.

Suuressa osassa EU-maista on perustaltaan Suomen kaltainen apteekkijärjestelmä, jossa apteekin omistus on rajattu alan ammattihenkilölle, proviisorille.

Kyllähän tällaisella väitteellä pääjohtaja julkisuuteen pääsee, vaikkei väitteiden tueksi olisi mitään evidenssiä."

MAASEUDUN TULEVAISUUDEN haastattelussa (6.6.) Helander toteaa, että ”poliittisella päätöksellä viisinkertaistettu reseptien toimitusmaksu maksaa kuluttajille sata miljoonaa euroa vuodessa”.

On totta, että reseptilääkkeen toimitusmaksu nostettiin vuoden 2014 alussa 0,39 eurosta 2,17 euroon, mutta se ei ole totta, että tämä maksaa kuluttajille sata miljoonaa euroa vuodessa.

Helander jätti nimittäin kertomatta, että samalla lääketaksataulukkoa rukattiin niin, että uudistus oli kustannusneutraali. Se ei siis lisännyt apteekkien tuloja eikä kuluttajien lääkemenoja.

Uudistuksella turvattiin osaltaan lääkkeiden maankattavaa saatavuutta ja siinä myös onnistuttiin – käymättä kuluttajan kukkarolla.

Helander viljelee puheissaan ”apteekkimonopoli”-sanaa, vaikka Suomessa on liki 600 apteekkiyrittäjää. Väärä termi sopii erityisen huonosti oligopolia edustavan päivittäistavarakaupan johtajan suuhun.

HELANDER OTTAISI siis mallia Ruotsista ja Norjasta, joissa apteekkien omistus vapautettiin ja ketjuuntuminen sallittiin. Norjassa vuonna 2001 ja Ruotsissa vuonna 2009.

Molemmissa maissa apteekkimarkkinoita hallitsee nyt kolme isoa kansainvälistä ketjua.

Norjassa Phoenix, Celesio ja Boots omistavat apteekeista reilusti yli 80 prosenttia, ja Ruotsissa Apoteket, ICA-konserni ja Oriola-KD jakavat lähes koko markkinan.

Sekä Norjassa että Ruotsissa apteekkien toimintaan oltiin tyytymättömiä ja lähdettiin tavoittelemaan Suomen tasoa apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuudessa.

Suomessa on silti edelleen asukaslukuun suhteutettuna tiheämpi apteekkiverkosto ja pidemmät aukioloajat kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Myös lääkkeiden toimitusvarmuus on Suomessa parempi kuin Ruotsissa. Lehtitietojen mukaan myös Norjassa on ollut ongelmia aivan tavallisimpienkin lääkkeiden saatavuudessa.

Apteekkijärjestelmästä sopii keskustella, mutta suotavaa olisi, että keskusteltaisiin faktoilla.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja ja Apteekkarilehden päätoimittaja.