Kelan tutkijat: Nikotiinikorvaustuotteiden kustannus noussut
Tupakoinnin lopetus 30.08.2016 14:08 INKERI HALONEN ISTOCKPHOTO
PÄIVITETTY 31.8. Nikotiinikorvaustuotteiden laskennallisen päiväannoksen kustannus on noussut kymmenessä vuodessa kolmanneksen, toteavat Kelan tutkijat Terhi Kurko ja Leena K. Saastamoinen tuoreessa Kelan tutkimusblogissa.
Tutkijat tarkastelevat blogissaan nikotiinikorvaustuotteiden tukkumyynnin ja kustannuksen kehitystä sekä käytön vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen vuosina 2005-2015.
Tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettujen nikotiinikorvaustuotteiden myyntiä laajennettiin 2006 apteekkien ulkopuolelle, aluksi kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin. Vuonna 2007 niiden myynti sallittiin myös ravintoloissa.
Apteekkarilehden tutkijoiden blogin ja Saastamoisen 30.8. tekemän Facebook-päivityksen perusteella tekemä uutinen (30.8.) herätti keskustelua Twitterissä.
Saastamoinen yhdisti FB-päivityksessään blogissa tehtyjä havaintoja kustannusten noususta vapaan kilpailun toimivuuteen ja käytti termiä "hinta". Viittaus ja termi toistettiin uutisessa.
Twitterissä annetun palautteen perusteella Apteekkarilehti pyysi Saastamoiselta tarkennusta asiaan keskiviikkona (31.8.).
Saastamoinen totesi, että oli virheellisesti käyttänyt julkisessa Facebook-päivityksessään termiä hinta, vaikka blogissa tarkasteltiin nikotiinikorvaustuotteiden määritellyn vuorokausiannoksen tukkuhintaista kustannusta.
Twitterissä kyseenalaistettiin myös se, voidaanko johtopäätöksiä kilpailun toimimisesta tehdä tukkuhinnoista, jotka eivät kerro kuluttajahintojen tai -kustannusten kehityksestä.
Saastamoinen totesi Apteekkarilehdelle, etteivät he tutkineet tukkuhintojen tai vähittäishintojen muutoksia.
- Blogissa toteamme, että vuorokausiannoksen tukkuhintainen kustannus kasvoi. Tähän kustannukseen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi käytettyjen valmisteiden lääkemuoto, vahvuus, pakkauskoko ja myyntivolyymi. Tutkittua tietoa nikotiinikorvaustuotteiden myynnin vapauttamisen vaikutuksista näihin seikkoihin Suomessa ei ole.
Saastamoinen muokkasi omaa Facebook-jakoaan vielä poistamalla viittauksen vapaan kilpailun toimintaan, ja myös uutista korjattiin.
Myynti räjähti, käyttö stumppauksen tukena ei
Nikotiinikorvaustuotteiden myynti ja käyttö ovat kasvaneet myyntikanavien laajentamisen jälkeen selvästi; Suomen Lääketilaston mukaan niiden myynti lisääntyi kymmenen viime vuoden aikana yli 160 prosenttia.
Tutkijoiden mukaan nikotiini oli euromääräisesti tarkasteltuna myydyin yksittäinen lääkeaine Suomessa vuonna 2015. Sen tukkumyynti oli 47 miljoonaa euroa.
Valtaosa nikotiinikorvaustuotteista – 84 prosenttia – ostetaan muualta kuin apteekeista.
Tutkijat toteavat, että vaikka myynti on kasvanut selvästi, korvaushoitovalmisteiden käyttö tupakoinnin lopettamisessa ei ole ratkaisevasti lisääntynyt: Vuonna 2005 tupakoineista 13 prosenttia käytti korvaushoitoa lopettamisyrityksessään ja 16 prosenttia vuonna 2015.
Tutkijat kirjoittavatkin, että nikotiinikorvaushoitovalmisteiden lisääntyneestä kulutuksesta merkittävä osa selittynee muulla kuin tupakoinnin lopettamisen tukemisella: lääkeitä voidaan käyttää korvaamaan savukkeita tilapäisesti ja osalle on saattanut kehittyä riippuvuus valmisteisiin.
Kurko ja Saastamoinen toteavat, että vaikka nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovat aina tupakkatuotteita turvallisempia, on silti epätarkoituksenmukaista käyttää valmisteita muuhun kuin tupakoinnin lopettamisen tukemiseen.
”Epätarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa myös potilaan rahat menevät hukkaan,” tutkijat kirjoittavat.
PÄIVITETTY 31.8. KLO 11:45: Otsikko "Kelan tutkijat: Nikotiinikorvaustuotteiden hinnat nousseet selvästi kauppamyynnissä" korjattu muotoon "Kelan tutkijat: Nikotiinikorvaustuotteiden kustannus noussut". Blogissa ei tarkasteltu hintoja, vaan tukkuhintaisen, laskennallisen päiväannoksen kustannuksen kehitystä.
Vapaan kilpailun toimivuutta kommentoinut ingressi on poistettu, koska kommentti poistettiin myös ingressin lähteenä olleesta Facebook-jaosta.
Ensimmäisen lauseen "laskennallisen päiväkäytön hinta" on korjattu muotoon "laskennallisen päiväannoksen kustannus".
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|