"Kävelevät zombiet" apteekkirikosten takana

Viime vuonna apteekkeihin murtauduttiin ennätykselliset 127 kertaa ja niihin tehtiin 23 ryöstöä tai sen yritystä.

Paperiset reseptiväärennökset ovat lähes täysin hävinneet e-reseptin ansiosta. Samalla myös mahdollisuus keräillä huumelääkkeiden reseptejä eri lääkäreiltä on pienentynyt, kun tiedot aiemmin määrätyistä lääkkeistä näkyvät terveydenhuollossa.

Tulokset näkyvät apteekeissa: viime vuonna niihin murtauduttiin ennätykselliset 127 kertaa ja niihin tehtiin 23 ryöstöä tai sen yritystä.

Rikollisuuden kasvuun vaikuttaa myös lääkkeiden väärinkäytön yleistyminen. Lääkkeitä käytetään yhä enemmän päihdetarkoituksiin tai muista aineista johtuvien vierotusoireiden ja ahdistuksen hallintaan.

Riippuvuus katukaupasta kasvaa

Kun keinot hankkia lääkkeitä laillisesta kanavasta joko väärentämällä tai huijaamalla kaventuvat, riippuvuus paikallisesta katukaupasta kasvaa. Kun siinä tapahtuu heilahdus – erä esimerkiksi takavarikoidaan – kynnys rikoksiin madaltuu nopeasti.

Todennäköisesti vieroitusoireista kärsivät ryöstävät ensin kavereidensa tai sukulaistensa lääkkeet. Kun nämä keinot on käytetty, aineet haetaan apteekista joko murtautumalla tai ryöstämällä.

Ryöstötapojen ääripäät ovat rajut; toiset heiluvat kirveen tai oikealta näyttävän aseen kanssa, toiset pyytävät anteeksi tekoaan, mutta ”on vain pakko”.

”Toiminnassa oli lievä koheltamisen maku, joten mistään kovan luokan ammattilaisesta ei ollut kysymys.”

Osa ei edes lähde karkuun, vaan jää paikan päälle repimään paketteja auki ja lääkkeitä suuhunsa välittämättä lainkaan kiinnijäämisestä.

Eräänkin ryöstön päätteeksi paikalle jouduttiin kutsumaan kaksi ambulanssia: yksi apteekin työntekijälle, joka sai ryöstön seurauksena sydänkohtauksen, ja toinen tekijälle, joka nielaisi ryöstösaaliinsa paikan päällä pakenematta.

Osa ryöstöistä ammattimaisia

Suurin osa apteekkirikosten tekijöistä on nuoria 16–25-vuotiaita miehiä, osa ei siis edes täysi-ikäisiä.

Harvoin tekijä on yli 35-vuotias; hoitamaton riippuvuussairaus on todennäköisesti johtanut kuolemaan jo sitä ennen.

KRP:n erikoistutkija Jari Leskinen kutsuu tätä rikollisporukkaa ”käveleviksi zombeiksi”.

– He ovat omassa narkomaaniporukassaankin kaikkein alinta sakkia, sellaisia, joita ei kelpuuteta kuriireiksi, koska he todennäköisesti söisivät lastin.

Lähes kaikilla on taustalla pitkäaikainen lääkeriippuvuus ja päihteiden sekakäyttöä. He tekevät ryöstöt ja murrot hetken mielijohteesta, vahvasti päihtyneinä tai vierotusoireisina.

”Juhannuspäivä meni lasinsirpaleita siivotessa – mieliala ei ollut korkealla.”

Osa ryöstäjistä on kuitenkin ammattirikollisia, jotka tekevät ryöstön tilauksesta tai käteisen rahan saamiseksi. Silloin ryöstö tai murto on suunniteltu, ja apteekkia ja sen turvalaitteita on tarkkailtu etukäteen kiinnijäämisen estämiseksi. Heillä on todennäköisesti pakoreitti valmiina ja valeasut päällään.

Apteekkiryöstöistä uhkaavimmissa on käytetty muun muassa kirvestä, puukkoja, keittiöveitsiä ja oikealta näyttäviä käsiaseita. Rikolliset ovat pahimmillaan jahdanneet apteekin työntekijöitä, kuristaneet heitä, haavoittaneet poliisia, hakanneet vartijan ja rikkoneet paikkoja.

Oikea vai leikkiase? Mahdotonta erottaa

Ryöstöissä on harvoin käytetty oikeaa tuliasetta, mutta se on voitu todentaa vasta jälkikäteen. Näin kävi esimerkiksi viime vuoden lopulla: ryöstäjä pakotti erään sivuapteekin farmaseutin aseella uhaten polvilleen. Kollega pääsi pakenemaan toiseen huoneeseen, jolloin ryöstäjät lähtivät.

Tekijät saatiin kiinni, mutta syyte muuttui oikeudessa törkeästä ryöstön yrityksestä ryöstön yritykseksi, koska ase osoittautui leikkiaseeksi eivätkä tekijät saaneet apteekista mitään mukaansa.

Uhrin kokemalle traumalle sillä ei kuitenkaan ollut väliä.

– Replikat näyttävät niin oikeilta, ettei edes poliisi pysty sanomaan, kummasta on kyse ennen kuin kurkistaa piippuun, KRP:n Leskinen sanoo.

Myös nykyaikainen, kaasutoiminen ilmapistooli saa Leskisen puistelemaan päätään.

– Kaasupatruunalla lähetetty ilmapistoolin luoti saavuttaa hengenvaarallisen lähtönopeuden. Yhdellä kaasupatruunalla pystyy ampumaan kymmeniä kertoja.

Pyöräteline ikkunaan tai kauhakuormaajalla sisään

Apteekkimurrot tehdään yön tunteina. Sisään mennään joko kiviä heittämällä tai paiskaamalla läheinen pyöräteline ikkunaan.

Muutamissa tapauksissa on ajettu autolla ja jopa kauhakuormaajalla apteekkiin sisään.

Tekijät ovat usein omalta paikkakunnalta ja poliisin vanhoja tuttuja. Aika usein heidät saadaan myös kiinni, etenkin jos apteekin kameravalvonta on ollut kunnossa.

Rikoksesta seuraa harvoin vankeusrangaistusta – oikeastaan vain törkeistä ryöstöistä, jolloin on käytetty väkivaltaa tai sen uhka on ollut todellinen. Sakkorangaistus on muodollinen, koska tekijällä on harvoin rahaa.

”Muutaman päivän kuluttua murroista apteekkiin tuli vanha ja köyhänoloinen mies. Hän kertoi surullisena, että murrossa käytetty auto oli hänen, eikä vakuutus korvaa siitä oikein mitään eikä ole varaa ostaa mitään tilalle.”

Leskinen kertoo tapauksista, joissa päihtynyt on ryöstänyt lääkkeitä kahdesta eri apteekista saman päivän aikana. Tai jopa toisinpäin: sama apteekki on ryöstetty kahdesti päivän aikana. 

Ääritapauksessa tekijä kävelee poliisilta suoraan toiseen apteekkiin. 

Oulu ja Turku murtojen kärkikaartia

Tilastojen mukaan ryöstöjä on viime vuosina tapahtunut suhteellisesti eniten Turussa ja Oulussa. Lääkkeet näiden katukauppaan tulevat usein pääkaupunkiseudulta.

– Jos lähetyksen reitti muuttuu matkan varrella, joku toinen esimerkiksi maksaa siitä enemmän tai viranomaiset takavarikoivat sen, väliaikainen puute madaltaa nopeasti kynnystä apteekkiryöstöihin, Leskinen kertoo.

Näppituntumalta Leskinen uskaltaa sanoa, että perinteisesti Turun alueella on myös ollut enemmän päihderiippuvaisia kuin monella muulla alueella.

Oulu ja Turku olivat vuonna 2013 myös murtojen suhteen kärkikaartia. Mukaan pääsi myös Tampere, sekä pieni Sastamala. Toisaalta edellisenä vuonna murtoja tehtiin väkilukuun suhteutettuna eniten Kotkassa.

Leskinen katsoo kehitystä huolestuneena. Pelkästään tänä vuonna tammi-huhtikuussa 43 apteekkia joutui murron tai murtoyrityksen kohteeksi. Apteekkiryöstöjä tai -yrityksiä oli kaksi.

– Kasvu on hyvin voimakasta. Varmasti suurin syy on e-reseptin käyttöönoton nopea laajentuminen. Se on käytännöllisesti katsoen lopettanut kokonaan perinteisen ja koko apteekkihistorian aikana vaikuttaneen reseptiväärentämisen.

Hän on huolissaan myös siitä, ettei ilmiön – lääkkeiden väärinkäytön laajuutta – ymmärretä vielä täysin.

– Suomessa keskitytään edelleen paljon alkoholin aiheuttamiin haittoihin eikä nähdä, että nuoremmat päihdekäyttäjät tuskin koskevat siihen.

”Varastetun tavaran arvo oli noin 70 euroa. Kustannukset väliaikaisesta paikkauksesta,
uudesta lasista ja uudesta turvakalvotuksesta noin 4 000 euroa.”

Toim. huom. Lainaukset on saatu murron tai ryöstön kokeneilta apteekkareilta.