Käsi pystyyn, Oriola

KAIKKI ME TEEMME virheitä. Tekoäly, automaatio ja robotisaatio vähentävät riskejä, mutta niin kauan kuin mukana on pienikin inhimillinen tekijä, vahinkoja sattuu.

Ydinvoimala- ja metrohankkeet myöhästyvät, lentokoneita putoaa ja rakennuksia palaa.

Maailman mittakaavassa yhden järjestelmähankkeen epäonnistuminen ei ole kummoinen tapaus. Suomalaiselle lääkehuollolle Oriolan SAP-ongelmat ovat olleet ennen kokematon testi.

Monet tärkeät reseptivalmisteet loppuivat apteekeista nopeasti. Terveydenhuollon ammattilaisten ja erityisesti apteekkien yhteistyötä voi kiittää siitä, että potilasvahingoilta on tiettävästi vältytty.

TOTTA KAI MYÖS ORIOLA on huhkinut ongelmien korjaamiseksi. Viestinnässään se on kuitenkin
tehnyt lisää virheitä.

Koripallossa rikkeen tekijä nostaa kätensä reilusti ylös. Kun jalkapallossa miljoonia tienaava tähtipuolustaja jyrää vastustajan nilkoille, alkaa puskateatteria muistuttava elehtiminen ja käsien levittely.

Oriolan viestinnässä on ollut jälkimmäisiä piirteitä.

Pari päivää kriisin alkamisen jälkeen toimitusjohtaja Kimmo Virtanen totesi Tietoviikolle, että osasyy ongelmaan on se, etteivät apteekit hanki paljon lääkkeitä varastoon – vaikka nämä olivat täydentäneet varastojaan Oriolan ohjeiden mukaan.

ORIOLA ON TIEDOTTANUT aiheesta 27.9. mennessä 8 kertaa. Vain yhdessä tiedotteessa esiintyy sana ongelma. Oriola puhuu haasteista, viiveistä, puutteista ja tilanteen parantumisesta.

Ei ihme, että tilanteesta kärsineet ihmiset pitävät viestintää valheellisena.

Ensimmäisen viikon lopulla yhtiö heräsi pahoittelemaan tilannetta.

Rehellinen ”anteeksi” olisi jo paikallaan.

KRIISIVIESTINNÄN PERUSSÄÄNTÖ on se, että kerro kaikki mitä tiedät ja myös se, mitä et tiedä.

Peittelystä ja tietojen pimittämistä jää yleensä kiinni – ja aiheuttaa itselleen lisää harmia.

Nöyremmällä ja avoimemmalla otteella Oriola olisi jo voittanut sympatiat puolelleen.