Kanta-palvelu on yhä kaukana kympistä

Sähköinen resepti tökkii liki kuukausittain Nurmijärven terveysasemalla. Kela lupaa uudistaa palvelua syksyllä, mutta riittääkö se? Ensi vuonna kaikki reseptit ovat sähköisiä.

Viidessä vuodessa sähköinen resepti on syrjäyttänyt paperireseptit. Niitä on kaikista Suomessa määrätyistä reseptistä jo yli 90 prosenttia.

Kansalaiset ovat e-reseptiin tyytyväisiä, mutta miten se toimii terveydenhuollon ammattilaisten mielestä?

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen pyytää keskustelijoita antamaan arvosanan asteikolla 4–10.

Vähiten tyytyväinen on Lääkäriliiton varapuheenjohtaja, terveyskeskuslääkärinä työskentelevä Arto Virtanen. Hänestä e-resepti toimii ainoastaan kohtalaisesti, arvosanaksi hän antaa 6.

– Uusien reseptien kirjoittaminen on ketterää, mutta reseptien uusiminen vie huomattavasti aikaa. Ylimääräinen hitaus reseptien uusimisessa vastaa vuositasolla sadan lääkärin työpanosta. Kun hitaudet saataisiin korjattua, me lääkärit olisimme tyytyväisiä.

Hän huomauttaa, että lääkäreiden mielipide e-reseptistä riippuu paljon sitä, mitä potilastietojärjestelmää he käyttävät.

– Joissakin järjestelmissä e-resepti on toteutettu kohtuullisen hyvin ja toisissa kohtuullisen huonosti. Itse käytän valitettavasti jälkimmäistä.

Apteekkari Klaus Holttinen antaa arvosanaksi 8. Apteekkien kannalta e-resepti toimii normaalitilanteessa hyvin – kunhan Reseptikeskuksessa, teleoperaattoreiden tietoliikenneverkoissa, Kelan korvausjärjestelmässä tai apteekkijärjestelmässä ei satu olemaan ongelmia.

– Normaalisti toimiva sähköinen resepti yhdistettynä henkilö- ja korvaustietojen suoratarkistukseen on selvästi tehostanut reseptien toimittamista apteekeissa, Holttinen perustelee.

Kehittäjä antaa kiitettävän arvosanan

Kiitettävään arvosanaan päätyy Kanta-palvelujen johtaja Marina Lindgren, joka on ollut sähköisen reseptin kehittämisessä mukana alusta asti.

– Kehitystyössä rima asetettiin kunnianhimoisesti erittäin korkealle. Nyt sähköinen resepti ja Kanta-palvelut ovat omaa luokkaansa koko maailmassa, hän sanoo.

Sähköinen resepti on käytössä muuallakin, mutta Suomen mallissa ainutlaatuista on se, että palvelukokonaisuuteen on saatu mukaan koko suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä – jopa pienet yksityiset lääkäriasemat ovat alkaneet kirjoittaa e-reseptejä.

Sähköistä reseptiä kehitettäessä pidettiin tärkeänä kansalaisten laajaa valinnanvapautta.

Tavoite saavutettiin, sillä kaikki reseptitiedot löytyvät keskitetysti valtakunnallisesta Reseptikeskuksesta, jonka ansiosta lääkkeet voi hakea mistä tahansa apteekista.

Arto Virtaselta 6, Marina Lindgreniltä 9 ja Klaus Holttiselta 8 pistettä Kanta-palveluiden ja sähköisen reseptin toimivuudelle.

Katkokset häiritsevät e-reseptiä

Reseptikeskuksen heikkous on se, että siihen iskevä vika lamauttaa kerralla e-reseptien toimittamisen koko Suomessa.

Tänä vuonna niin on käynyt tammikuussa ja maaliskuussa. Lyhyempiä ja paikallisia häiriöitä on ollut viime syksyn jälkeen toistaiseksi 17.

Lääkärin vastaanotoilla häiriöt näkyvät välittömästi, koska sähköisiä reseptejä ei voi kirjoittaa. Lääkärit kuitenkin voivat vaihtaa perinteiseen paperireseptiin.

Apteekit noudattavat häiriötilanteissa valtakunnallista toimintaohjetta. Potilaan hoidon kannalta välttämättömät reseptilääkkeet saadaan toimitettua poikkeusratkaisuilla, esimerkiksi hankkimalla lääkäriltä puhelinresepti.

Puhelinreseptin hankkiminen on kuitenkin työlästä ja usein mahdotonta.

– Apteekki ei tavoita sairaalalääkäriä tai yksityislääkäriä, joka päivystää lääkäriasemalla muutaman tunnin viikossa. Tämä on ongelma keskisuurten ja suurten kaupunkien apteekeissa, joissa yli puolet resepteistä saattaa tulla oman yksityisiltä lääkäriasemilta, työterveyshuollosta tai sairaaloista, apteekkari Holttinen kertoo.

Maaseudulla tätä ongelmaa ei ole, koska reseptit tulevat enimmäkseen omasta terveyskeskuksesta ja yhteydenpito sinne toimii joustavasti.

Suomessa apteekit toimittavat arkipäivisin lähes 200 000 reseptiä. Tästä voi helposti arvioida, miten muutaman tunnin katkos vaikuttaa reseptitoimitukseen. Apteekkareille e-reseptin häiriötilanne tulee sitä kalliimmaksi mitä kauemmin se jatkuu.

Apteekkarit eivät voi hakea korvauksia katkoksen aiheuttamista kuluista. E-reseptiä pyöritetään apteekkien ja terveydenhuollon maksamin käyttömaksuin, joten korvausmenettelyä varten pitäisi ensin kerätä käyttömaksuilla vararahasto häiriötilanteiden varalle.

Syksyllä suuri tekninen uudistus

Kela kehittää Kanta-palveluja jatkuvasti, jotta palvelut toimisivat sujuvammin ja varmemmin. Tänä syksynä Kanta-palveluiden käyttöympäristöihin tehdään suuri tekninen uudistus.

– Kelassa otetaan käyttöön pilviteknologiaa. Järeämpi tekninen alusta mahdollistaa paremmin palvelujen häiriöttömän toiminnan, sanoo Marina Lindgren.

Häiriötilanteiden välttämiseksi Kela tekee myös tiivistä yhteistyötä teleoperaattoreiden sekä apteekki- ja potilasjärjestelmätoimittajien kanssa. Valvontaa on automatisoitu, ja häiriöiden varalle on organisoitu ympäri vuorokauden päivystävä asiantuntijarinki.

– Jokainen uusi häiriötilanne käydään huolella läpi ja siitä otetaan oppia, Lindgren sanoo.

Virtanen ja Holttinen ovat enimmäkseen tyytyväisiä Kelan antamaan informaatioon katkostilanteissa.

– Vielä kun saisimme edes alustavan ennusteen katkoksen kestosta. Että meneekö korjaamiseen arviolta tunti, 1–3 tuntia vai onko häiriö niin vakava, ettei sitä voida ennustaa laisinkaan, Holttinen toivoo.

Toiveena lääkityksen hallintatyökalu

Kela kuuntelee tarkalla korvalla loppukäyttäjien palautetta ja kehittää Kanta-palveluja.

Apteekkien toiveiden perusteella se muokkaa apteekkijärjestelmätoimittajien kanssa sujuvammaksi tilanteita, joissa apteekit hakevat tietoja Reseptikeskuksesta.

– Tulevaisuudessa apteekki voi tehdä täsmähakuja ja löytää asiakkaan tiedoista esimerkiksi ne reseptit, joista hän saa jo lääkekorvausta, Lindgren kertoo.

Tämä on hyvä uutinen Holttiselle. Hänen apteekissaan asioi päivittäin kymmeniä asiakkaita, jotka pyytävät ”kaikkia niitä lääkkeitä, joita minulla on käytössä” tai ”niitä lääkkeitä, joita Kela korvaa jo”.

– Tällaiset pyynnöt työllistävät apteekkia todella paljon, koska joudumme katsomaan jokaisen reseptin yksitellen läpi. Monilääkityillä voi näkyä Reseptikeskuksessa useita lääkkeitä, jotka eivät ole enää käytössä.

Lääkitystietojen saneeraaminen ajan tasalle hyödyttäisi myös lääkäreitä, jotka voisivat tarkistaa potilaan kokonaislääkityksen ja ehkäistä siten lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä.

– Toivon että Kanta-palvelut kehittyisivät tulevaisuudessa lääkityksenhallintatyökaluksi. Nyt Reseptikeskuksen näkymä on lääkepakkausten hallinnointijärjestelmä. Se ei ole sama asia kuin lääkityksen hallinta, koska ihmiset eivät käytä lääkepakkauksia, Arto Virtanen sanoo.

Kanta-palveluja ollaan kehittämässä Virtasen toivomaan suuntaan. Kela avaa syksyllä 2017 Omakanta-palvelun yhteyteen omatietovarannon.

Asiakas voi tallentaa omassa käytössään olevaan tietovarastoon mittaustuloksia tai ajantasaisia lääkitystietoja, jolloin hoitava lääkäri saa paremman käsityksen kokonaistilanteesta.

Paperireseptiin ei ole paluuta

Ensimmäiset sähköiset resepti lähetettiin Suomessa vuonna 2010. Palvelu yleistyi merkittävästi vuosina 2014–2015, ja tänä vuonna viimeisetkin pienet yksityiset terveydenhuollon toimijat ovat liittyneet mukaan.

Ensi vuoden alusta paperiset reseptit poistuvat käytöstä, eikä niitä saa käyttää kuin poikkeustilanteissa. Keskustelijoiden mielestä on hyvä, jos perinteinen paperiresepti säilyisi e-reseptin rinnalla varajärjestelmänä.

– Paperireseptejä on tarvittu, koska meillä Nurmijärvellä on ollut sähköisten reseptien toimittamisessa kuukausittainen katkospäivä jo pitkän aikaa. Paperireseptille on käyttöä myös silloin, kun lääkärit määräävät reseptejä muualla kuin vastaanottopisteissään, Arto Virtanen sanoo.

Klaus Holttinen kannattaa paperireseptin jatkoa vain siinä tapauksessa, että sille saadaan selkeät rajat. Paperiresepti voisi säilyä käytössä tarkoin määrätyissä poikkeustilanteissa, eikä sillä saisi määrätä PKV-lääkkeitä tai huumausaineita.

Muuten reseptiväärennöksille aukeaa uudelleen kanava, jonka e-resepti jo tukki.

Marina Lindgren kertoo, että paperiresepti tulee säilymään lainsäädännössä varajärjestelmänä. Virtaselle hän kommentoi, että Kela on saa tämän vuoden aikana valmiiksi Kelain-palvelun, jolla lääkärit voivat kirjoittaa e-reseptejä esimerkiksi vapaa-ajallaan.

Erkki Kostiainen kysyy, haluaisivatko keskustelijat palata kokonaan takaisin paperireseptiin. Keskustelijat pudistelevat päätään: Ei todellakaan.