Kaikkien aikojen salaliitto?
26.09.2014 08:56
Mitä jos lääkkeet eivät paranna, vaan tekevät ihmisen sairaaksi? Provosoiva kysymys on vaivannut mieltäni luettuani tanskalaisen professorin Peter C. Gøtzschen kirjaa ”Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus”, joka julkaistiin suomeksi toukokuussa.
Sisätautilääkäri lataa kirjassaan todella kovia väitteitä. Hänestä lääkkeet aiheuttavat joka vuosi miljoonille ihmisille invalidisoivia haittoja, ja reseptilääkkeet tappavat länsimaissa kolmanneksi eniten väkeä sydänsairauksien ja syövän jälkeen.
Gøtzsche ruoskii erityisesti psykiatriaa. Ala on hänestä lääketeollisuuden kultakaivos, sillä mielenterveyden häiriöiden diagnostiset kriteerit ovat häilyviä. Elämään kuuluvat ohimenevät surut ja murheet tulkitaan aivotoiminnan häiriöiksi. Läheisensä menettänyt ihminen saattaa saada kahden viikon suremisen jälkeen masennuslääkityksen. Yhdysvalloissa 11 prosenttia koululaisista syö ADHD-oireisiin lääkettä, jolla on amfetamiinin ja kokaiinin kaltainen vaikutus.
Psyyken häiriöiden hoitoon tarkoitetut lääkkeet auttavat Gøtzschen mielestä vain pientä joukkoa. Muiden kohdalla käy päinvastoin: jo lyhyen käytön jälkeen lääkeaineet muokkaavat pysyvästi aivojen kemiallista tasapainoa, mikä paradoksaalisesti aiheuttaa mielenterveysongelmia. Gøtzschen mukaan esimerkiksi ADHD-lääkkeet aiheuttavat 10 prosentille käyttäjistä bipolaarisen häiriön.
Professori väittää, ettei psyykenlääkkeiden taustoja tutkita tarpeeksi hyvin. Tutkimusvaiheessa haitallisiksi havaittuja valmisteita on hyväksytty EU-markkinoille tuloksia peittelemällä ja suoranaisen lahjonnan avulla. Lääketeollisuus on hänen mukaansa ostanut puolelleen lääkäreitä, tutkijoita, lehtiä, potilasjärjestöjä, toimittajia, lääkevalvojia ja poliitikkoja.
Salaliittoteoriat on yleensä helppo sivuuttaa hymähdyksellä, mutta Gøtzschella on siihen aivan liian arvovaltainen ja vakuuttava tausta. Mies oli perustamassa arvostettua kansainvälisten tutkijoiden Cochrane-verkostoa vuonna 1993. Nyt hän työskentelee Pohjoismaisen Cochrane-instituutin johtajana. Verkoston tuhannet tutkijat arvioivat lääketieteellistä tietoa puolueettomasti ja tuottavat katsauksia, joita käytetään eri maissa kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena.
Olen lukenut kirjaa hämmentyneenä. Onko olemassa korruptoituneen lääketeollisuuden maailmanlaajuinen salaliitto ja pystyisikö yksi mies paljastamaan sellaisen?
En minä tiedä, mutta oletetaan Gøtzschen olevan oikeassa. Kuinka silloin yksikään lääkäri uskaltaisi enää määrätä psyykenlääkkeitä? Miten lääkäri tunnistaisi potilasjoukosta sen pienen osan, joka hyötyisi lääkehoidosta?
Noin miljoona suomalaista käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, pelkästään masennuslääkkeitä syö noin 400 000 henkilöä. Mitä heille jää, jos lääkehoito lopetetaan, eikä henkilökohtaiseen terapiaan saa aikoja?
Erja Elo
Kirjoittaja työskentelee toimittajana Apteekkariliitossa.
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|
thn 17.11.2014 00:01
Niin, ehkä kannattaa aloittaa siitä, että lääkkeillä on yleensä sivuvaikutuksia.