Kaikkien aikojen salaliitto?
26.09.2014 08:56
Mitä jos lääkkeet eivät paranna, vaan tekevät ihmisen sairaaksi? Provosoiva kysymys on vaivannut mieltäni luettuani tanskalaisen professorin Peter C. Gøtzschen kirjaa ”Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus”, joka julkaistiin suomeksi toukokuussa.
Sisätautilääkäri lataa kirjassaan todella kovia väitteitä. Hänestä lääkkeet aiheuttavat joka vuosi miljoonille ihmisille invalidisoivia haittoja, ja reseptilääkkeet tappavat länsimaissa kolmanneksi eniten väkeä sydänsairauksien ja syövän jälkeen.
Gøtzsche ruoskii erityisesti psykiatriaa. Ala on hänestä lääketeollisuuden kultakaivos, sillä mielenterveyden häiriöiden diagnostiset kriteerit ovat häilyviä. Elämään kuuluvat ohimenevät surut ja murheet tulkitaan aivotoiminnan häiriöiksi. Läheisensä menettänyt ihminen saattaa saada kahden viikon suremisen jälkeen masennuslääkityksen. Yhdysvalloissa 11 prosenttia koululaisista syö ADHD-oireisiin lääkettä, jolla on amfetamiinin ja kokaiinin kaltainen vaikutus.
Psyyken häiriöiden hoitoon tarkoitetut lääkkeet auttavat Gøtzschen mielestä vain pientä joukkoa. Muiden kohdalla käy päinvastoin: jo lyhyen käytön jälkeen lääkeaineet muokkaavat pysyvästi aivojen kemiallista tasapainoa, mikä paradoksaalisesti aiheuttaa mielenterveysongelmia. Gøtzschen mukaan esimerkiksi ADHD-lääkkeet aiheuttavat 10 prosentille käyttäjistä bipolaarisen häiriön.
Professori väittää, ettei psyykenlääkkeiden taustoja tutkita tarpeeksi hyvin. Tutkimusvaiheessa haitallisiksi havaittuja valmisteita on hyväksytty EU-markkinoille tuloksia peittelemällä ja suoranaisen lahjonnan avulla. Lääketeollisuus on hänen mukaansa ostanut puolelleen lääkäreitä, tutkijoita, lehtiä, potilasjärjestöjä, toimittajia, lääkevalvojia ja poliitikkoja.
Salaliittoteoriat on yleensä helppo sivuuttaa hymähdyksellä, mutta Gøtzschella on siihen aivan liian arvovaltainen ja vakuuttava tausta. Mies oli perustamassa arvostettua kansainvälisten tutkijoiden Cochrane-verkostoa vuonna 1993. Nyt hän työskentelee Pohjoismaisen Cochrane-instituutin johtajana. Verkoston tuhannet tutkijat arvioivat lääketieteellistä tietoa puolueettomasti ja tuottavat katsauksia, joita käytetään eri maissa kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena.
Olen lukenut kirjaa hämmentyneenä. Onko olemassa korruptoituneen lääketeollisuuden maailmanlaajuinen salaliitto ja pystyisikö yksi mies paljastamaan sellaisen?
En minä tiedä, mutta oletetaan Gøtzschen olevan oikeassa. Kuinka silloin yksikään lääkäri uskaltaisi enää määrätä psyykenlääkkeitä? Miten lääkäri tunnistaisi potilasjoukosta sen pienen osan, joka hyötyisi lääkehoidosta?
Noin miljoona suomalaista käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, pelkästään masennuslääkkeitä syö noin 400 000 henkilöä. Mitä heille jää, jos lääkehoito lopetetaan, eikä henkilökohtaiseen terapiaan saa aikoja?
Erja Elo
Kirjoittaja työskentelee toimittajana Apteekkariliitossa.
Osallistu keskusteluun
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|
thn 17.11.2014 00:01
Niin, ehkä kannattaa aloittaa siitä, että lääkkeillä on yleensä sivuvaikutuksia.