Kaikkien aikojen salaliitto?
26.09.2014 08:56
Mitä jos lääkkeet eivät paranna, vaan tekevät ihmisen sairaaksi? Provosoiva kysymys on vaivannut mieltäni luettuani tanskalaisen professorin Peter C. Gøtzschen kirjaa ”Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus”, joka julkaistiin suomeksi toukokuussa.
Sisätautilääkäri lataa kirjassaan todella kovia väitteitä. Hänestä lääkkeet aiheuttavat joka vuosi miljoonille ihmisille invalidisoivia haittoja, ja reseptilääkkeet tappavat länsimaissa kolmanneksi eniten väkeä sydänsairauksien ja syövän jälkeen.
Gøtzsche ruoskii erityisesti psykiatriaa. Ala on hänestä lääketeollisuuden kultakaivos, sillä mielenterveyden häiriöiden diagnostiset kriteerit ovat häilyviä. Elämään kuuluvat ohimenevät surut ja murheet tulkitaan aivotoiminnan häiriöiksi. Läheisensä menettänyt ihminen saattaa saada kahden viikon suremisen jälkeen masennuslääkityksen. Yhdysvalloissa 11 prosenttia koululaisista syö ADHD-oireisiin lääkettä, jolla on amfetamiinin ja kokaiinin kaltainen vaikutus.
Psyyken häiriöiden hoitoon tarkoitetut lääkkeet auttavat Gøtzschen mielestä vain pientä joukkoa. Muiden kohdalla käy päinvastoin: jo lyhyen käytön jälkeen lääkeaineet muokkaavat pysyvästi aivojen kemiallista tasapainoa, mikä paradoksaalisesti aiheuttaa mielenterveysongelmia. Gøtzschen mukaan esimerkiksi ADHD-lääkkeet aiheuttavat 10 prosentille käyttäjistä bipolaarisen häiriön.
Professori väittää, ettei psyykenlääkkeiden taustoja tutkita tarpeeksi hyvin. Tutkimusvaiheessa haitallisiksi havaittuja valmisteita on hyväksytty EU-markkinoille tuloksia peittelemällä ja suoranaisen lahjonnan avulla. Lääketeollisuus on hänen mukaansa ostanut puolelleen lääkäreitä, tutkijoita, lehtiä, potilasjärjestöjä, toimittajia, lääkevalvojia ja poliitikkoja.
Salaliittoteoriat on yleensä helppo sivuuttaa hymähdyksellä, mutta Gøtzschella on siihen aivan liian arvovaltainen ja vakuuttava tausta. Mies oli perustamassa arvostettua kansainvälisten tutkijoiden Cochrane-verkostoa vuonna 1993. Nyt hän työskentelee Pohjoismaisen Cochrane-instituutin johtajana. Verkoston tuhannet tutkijat arvioivat lääketieteellistä tietoa puolueettomasti ja tuottavat katsauksia, joita käytetään eri maissa kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena.
Olen lukenut kirjaa hämmentyneenä. Onko olemassa korruptoituneen lääketeollisuuden maailmanlaajuinen salaliitto ja pystyisikö yksi mies paljastamaan sellaisen?
En minä tiedä, mutta oletetaan Gøtzschen olevan oikeassa. Kuinka silloin yksikään lääkäri uskaltaisi enää määrätä psyykenlääkkeitä? Miten lääkäri tunnistaisi potilasjoukosta sen pienen osan, joka hyötyisi lääkehoidosta?
Noin miljoona suomalaista käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, pelkästään masennuslääkkeitä syö noin 400 000 henkilöä. Mitä heille jää, jos lääkehoito lopetetaan, eikä henkilökohtaiseen terapiaan saa aikoja?
Erja Elo
Kirjoittaja työskentelee toimittajana Apteekkariliitossa.
Osallistu keskusteluun
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|
thn 17.11.2014 00:01
Niin, ehkä kannattaa aloittaa siitä, että lääkkeillä on yleensä sivuvaikutuksia.