Influenssaepidemia käynnistyi – Rokotteen ehtii vielä ottaa

Influenssakausi käynnistyi Suomessa muutamaa viikkoa tavallista myöhemmin. Sairastumisia aiheuttaa eniten A-virus, jota on todettu kaikissa sairaanhoitopiireissä ja kaiken ikäisiltä.

Terveyskeskuskäynnit ovat influenssan vuoksi kasvussa. Sairastuneiden määrä on nousussa eri puolilla Suomea, eniten käyntejä on ollut Itä-Savon sairaanhoitopiirissä.

– Influenssakäyntien suhteen epidemiakynnys on ylittynyt, vahvistaa erityisasiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Ikosen mukaan vielä on liian aikaista arvioida, millainen influenssakaudesta tulee. Hitaan alkuvaiheen perusteella sairastumishuippu voisi osua jopa maaliskuulle. Influenssakauden alku on ollut verkkainen muuallakin Euroopassa.

Eteläisellä pallonpuoliskolla kausi on jo pääosin jo päättynyt. Australiassa valtaviruksena oli pandeeminen A(H1N1)-virus ja kausi oli aiempaa lievempi.

Suomessa eniten tartuntoja ovat aiheuttaneet influenssa A -virukset. THL:n seurannassa todetut löydökset ovat olleet enimmäkseen A(H1N1)-kantaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että influenssakaudesta tulisi Suomessakin helppo.

Niina Ikosen mukaan tällä hetkellä epideemisenä kiertävät A(H1N1)-virukset muistuttavat rokotevirusta ja tältä osin rokotteen pitäisi tehota hyvin.

– Influenssavirus saattaa kuitenkin vielä yllättää, koska se pystyy muuntumaan nopeasti, hän lisää.

Rokotteen voi ottaa joka vuosi

Vaikka influenssaepidemia on jo käynnistynyt, rokotteen ehtii vielä ottaa. Rokotesuoja muodostuu parissa viikossa.

– Suoja vahvistuu sitä mukaa, kun elimistössä muodostuu vasta-aineita. Viikossa saa yleensä jo kohtuullisen suojan, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä.

Rokotesuojan muodostumista hidastavat korkea ikä, immuniteettia muuttavat lääkkeet ja heikko terveydentila.

Aiempina vuosina otetut influenssarokotteet eivät todennäköisesti suojaa nyt kiertäviltä viruksilta, koska virusten pintarakenteet muuttuvat niiden kiertäessä maailmaa.

Influenssarokotteen ottamisesta vuosittain ei ole haittaa, päinvastoin. Aiemmista rokotuksista ja viruskohtaamisista syntyy immunologien muisti, jonka ansiosta rokotusvaste syntyy.

Rokotettuja nyt tavallista enemmän

Tänä talvena influenssarokotteet ovat kelvanneet suomalaisille hyvin. THL:n tilastojen mukaan esimerkiksi ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvia yli 65-vuotiaita sekä 3-6-vuotiaita on rokotettu selvästi aiempaa enemmän.

THL :n hankkimista 1,7 miljoonasta pistettävästä VaxigripTetra-rokotteesta on annettu yli 1,1 miljoona annosta. Alle kouluikäisille tarkoitetut nenäsumuterokotteet loppuivat kesken, vaikka niitä oli 71 000 annosta.

Tällä kaudella rokotettujen kokonaismäärää ei voi vielä arvioida.

– Valtakunnallisen rokotusrekisterin luvuista puuttuvat kokonaan yksityisessä terveydenhuollossa annetut rokotteet, kuten iso osa työterveyshuollon rokotuksista, Hanna Nohynek sanoo.

Yksi syy rokotteiden suosioon saattaa olla viime vuoden poikkeuksellinen influenssakausi. Sairastuneita oli Suomessa paljon, koska alkutalven voimakasta B-virusepidemiaa seurasi kevättalvella voimakas A(H3N2) -virusepidemia.

– Rokotushalukkuuteen saattaa vaikuttaa myös se, että kansallisessa ohjelmassa on nyt käytössä neljältä virukselta suojaava pistettävä rokote, Nohynek uskoo.