”Ilman lääkkeitäkö heidät pitäisi jättää?”
14.09.2015 10:05 ERJA ELO STAVROS ANTINAS
Suomalaissyntyinen apteekkari Sari Rautio myy kreikkalaisille lääkkeitä velaksi. Kreikka on velkaa kansainvälisille lääkeyhtiöille yli 1,1 miljardia euroa.
Eurokriisi on ajanut Kreikan apteekit hankalaan tilanteeseen. Lääkkeiden saaminen on vaikeutunut ja asiakkaiden maksukyky heikentynyt, eikä valtiokaan pysty tilittämään apteekeille kuuluvia lääkekorvauksia ajoissa.
Kreikan maaseudulla apteekkia pitävä proviisori Sari Rautio myy lääkkeitä velaksi. Hänen on pakko, koska kreikkalaisille käteen jäävä rahamäärä on vähentynyt viime aikoina.
Eläkkeitä ja palkkoja on alennettu, mutta samaan aikaan maksut ja verot ovat nousseet.
– Jotkut asiakkaat eivät pysty maksamaan kerralla esimerkiksi 30 euron lääkkeitä, vaan jäävät velkaa. Olen aika tiukka siinä, että en myy velaksi muille kuin vakiasiakkaille, mutta jos päivystän, eikä asiakkaalla ole varaa maksaa, ilman lääkettäkö hänet pitäisi jättää? Annan lääkkeet ja toivon, että hän tulee joskus maksamaan summan.
Rahat maaliskuun reseptilääkkeistä heinäkuussa
Kreikassa potilaat saavat reseptilääkkeet apteekeista suorakorvattuina, ja valtio tilittää lääkekorvaukset apteekeille. Maksukyvytön valtio ei kuitenkaan ole pysynyt aikataulussa.
– Rahojen tilitysaika on pidentynyt hiljalleen. Keväästä lähtien rahat ovat tulleet tilille osissa ja nekin myöhässä. Saimme esimerkiksi loput rahat maaliskuun reseptilääkkeistä vasta heinäkuun lopulla, kertoo Rautio, joka joutui maksamaan maaliskuun ostot tukkuun ennen toukokuun loppua.
Lääketukut päättävät, minkälaisia helpotuksia ne voivat antaa apteekeille maksuaikatauluun.
– Jotkut lääkefirmat haluavat maksunsa tukuilta sovitusti ajallaan ilman helpotuksia, osa jopa heti, Sari Rautio kertoo.
Talouskriisi haittaa myös julkisen terveydenhuollon toimintaa.
– Paikkakunnan terveyskeskuksesta lähetetään asiakkaita ostamaan itse esimerkiksi sidetarpeita tai maskeja inhaloitavia lääkkeitä varten. Potilaat menevät sitten takaisin terveyskeskukseen hoidettaviksi apteekista ostamiensa tarvikkeiden kanssa, Rautio kertoo.
Apteekit rahoittavat valtiota omista varoistaan
Sari Rautio on pitänyt apteekkia Agian maalaiskylässä manner-Kreikassa jo 19 vuoden ajan. Yrittäjän haasteina ovat jo kuuden vuoden ajan olleet lääkkeiden hintojen jatkuva aleneminen ja yleinen taloudellinen epävarmuus.
Kreikan Apteekkariyhdistys (Panhellenic Pharmaceutical Association) on ilmaissut huolensa apteekkien tilanteesta. Sen mukaan apteekit ovat olleet talouskriisin ensimmäisiä häviäjiä.
Leikkauksista huolimatta apteekit ovat huolehtineet sujuvasta lääkejakelusta ja käytännössä tarjonneet taloudellista tukea konkurssikypsälle Kreikan valtiolle omista varoistaan.
Tänä kesänä osassa Kreikkaa kärsittiin myös lääkepulasta. Kansainväliset lääkeyhtiöt Astra-Zeneca, Novartis ja Sanofi keskeyttivät lääkkeiden toimituksen kreikkalaisille maahantuojille.
Lääkepulan syynä pidetään Kreikan velkaa ja pääoman liikkeiden rajoituksia.
Kreikalla on lääkevelkaa yli miljardi
Lähes kaikki Kreikassa käytettävät lääkkeet ovat tuontitavaraa. Euroopan lääketeollisuusliittojen kattojärjestö (EFPIA) kertoi kesäkuussa, että Kreikka on velkaa kansainvälisille lääkeyhtiöille yli 1,1 miljardia euroa.
Suurin osa Kreikassa myytävistä lääkkeistä on todella halpoja, minkä vuoksi lääkkeitä myydään tukuista suoraan rinnakkaisvientiin muihin Euroopan maihin. Tämä pahentaa osaltaan lääkkeiden saatavuusongelmaa.
Kreikan kansallinen lääkealan järjestö (EOF) kielsi heinäkuussa väliaikaisesti useiden lääkkeiden viennin ulkomaille. Tarkoituksena oli välttää lääkepula Kreikassa. Kiellettyjen lääkkeiden listalla oli 73 valmistetta, mm. diabeteksen ja astman hoitoon tarkoitettuja tuotteita.
Suomen Lääkerinnakkaistuojien Yhdistys ry (SLRTY) arvioi Apteekkarilehdelle, ettei Kreikan vientikielto vaikuta tällä hetkellä Suomessa toimiviin rinnakkaistuojiin tai valmisteiden saatavuuteen.
