Hyvä, paha internet
25.02.2011 08:00
YLE UUTISOI hiljattain sveitsiläisestä tutkimuksesta, jonka mukaan internetiä paljon käyttävät nuoret potevat masennusoireita muita useammin. Tutkimuksessa ei selvinnyt syy–seuraussuhdetta: masentaako juuri internetin runsas käyttö, vai ovatko masentuneet nuoret taipuvaisia viettämään enemmän aikaa internetissä. Tulokset herättävät kuitenkin pohtimaan internetin käytön ja mielen hyvinvoinnin suhdetta.
Mielen ja ruumiin hyvinvointi ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta ihminen on fysiikaltaan samanlainen kuin kymmenen tuhatta vuotta sitten: liikunta, auringonvalo ja eri aistien käyttäminen ovat ihmiselle välttämättömiä. Internetiä taas käytetään yleensä neljän seinän sisällä, mihin auringonvalo, tuuli tai lintujen laulu eivät kantaudu. Mobiili-internet onkin tervetullut ilmiö, sillä se mahdollistaa internetin käytön vaikkapa puistossa.
Sveitsiläistutkimuksessa selvisi myös, että alakuloisuus saattaa olla yhtä yleistä nuorilla, jotka eivät käytä lainkaan internetiä. ”Tutkijat arvelevatkin, että koska internet on nuorille sosiaalinen väline, sen ulkopuolelle jäävät tai jättäytyvät saattavat olla jo valmiiksi masentuneita”, kertoo uutinen.
Internetin ulkopuolelle jäävä voi jäädä paitsi oman sosiaalisen piirinsä, myös yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä kattavin tieto monista yhteiskunnan toiminnoista, kuten vaikkapa eduskuntavaalien ehdokkaiden ajatuksista, löytyy ainoastaan internetistä.
Internetin ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä pohtiessa on lopulta olennaisinta oivaltaa, että internet on tila. Verkossa voi tehdä aivan samoja asioita kuin muissakin tiloissa: puhua puhelimessa, kirjoittaa kirjeitä, katsella televisiota, opiskella, lukea lehtiä ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Toisaalta internet on ainoa paikka, jossa koukuttavia pelejä, väkivaltaviihdettä ja vihaa lietsovia keskustelupalstoja on saatavilla mielin määrin. Internetissä on läsnä ihmisen hyvän ja pahan koko kirjo.
Kaikkea internetin käyttöä ei voikaan niputtaa saman otsikon alle. Yksilön hyvinvoinnin kannalta kysymys on ensisijaisesti valinnoista: miten käyttää aikaansa tilassa, jossa vaihtoehtoja on tarjolla äärettömästi.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja
Osallistu keskusteluun
Monivitamiinit eivät lykkää tai aikaista kuolemaa
|
Monen unilääkkeen tehosta puolet lumevaikutusta
|
Lääkekorvaustyöryhmä julkistaa ehdotuksensa
|
Menestyksekästä vuotta 2013!
|
Uusi lääkejätesopimusmalli helpottaa yhteistyötä
|
Lääkkeiden alv nousee, lääkekatto alenee
|
Apteekkariliitto: eResepti vaatii vielä hiomista
|
Detemirinsuliinin korvattavuus jatkuu
|
Potilas voi ilmoittaa lääkehaitasta suoraan Fimealle
|
Pandemrix-korvaukset osittain valtiolta
|
Sydämellistä joulua
|
Antibiootit tehottomia yskän hoidossa
|
Nalmefeeni saamassa myyntiluvan
|
Lääkkeiden vakuutukset avoimiksi
|
Mission Impossible
|
Medifonin jakelu laajenee
|
Levemirin korvattavuus uhkaa päättyä
|
Kanta.fi uudistui
|
Kalsium ei kalkkeuta valtimoita
|
Jatkoa korvattavuuksille
|
Kymmenet lääkkeet menettävät korvattavuutensa
|
Mika Vidgrénistä muotokuva
|
Annosjakelun puolestapuhuja
|
Potilastietojärjestelmät haastavat eReseptin
|
Korvattavien lääkkeiden määrä vähenee
|
Lakiesitys pakottaa reseptit sähköisiksi
|
Unkari palautti sääntelyn
|
Suun kuivuus voi johtua lääkityksestä
|
Juha Nuutilalle kunniamerkki
|
Uutta masennuksen hoitoon
|