Hyvä, paha internet
25.02.2011 08:00
YLE UUTISOI hiljattain sveitsiläisestä tutkimuksesta, jonka mukaan internetiä paljon käyttävät nuoret potevat masennusoireita muita useammin. Tutkimuksessa ei selvinnyt syy–seuraussuhdetta: masentaako juuri internetin runsas käyttö, vai ovatko masentuneet nuoret taipuvaisia viettämään enemmän aikaa internetissä. Tulokset herättävät kuitenkin pohtimaan internetin käytön ja mielen hyvinvoinnin suhdetta.
Mielen ja ruumiin hyvinvointi ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta ihminen on fysiikaltaan samanlainen kuin kymmenen tuhatta vuotta sitten: liikunta, auringonvalo ja eri aistien käyttäminen ovat ihmiselle välttämättömiä. Internetiä taas käytetään yleensä neljän seinän sisällä, mihin auringonvalo, tuuli tai lintujen laulu eivät kantaudu. Mobiili-internet onkin tervetullut ilmiö, sillä se mahdollistaa internetin käytön vaikkapa puistossa.
Sveitsiläistutkimuksessa selvisi myös, että alakuloisuus saattaa olla yhtä yleistä nuorilla, jotka eivät käytä lainkaan internetiä. ”Tutkijat arvelevatkin, että koska internet on nuorille sosiaalinen väline, sen ulkopuolelle jäävät tai jättäytyvät saattavat olla jo valmiiksi masentuneita”, kertoo uutinen.
Internetin ulkopuolelle jäävä voi jäädä paitsi oman sosiaalisen piirinsä, myös yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä kattavin tieto monista yhteiskunnan toiminnoista, kuten vaikkapa eduskuntavaalien ehdokkaiden ajatuksista, löytyy ainoastaan internetistä.
Internetin ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä pohtiessa on lopulta olennaisinta oivaltaa, että internet on tila. Verkossa voi tehdä aivan samoja asioita kuin muissakin tiloissa: puhua puhelimessa, kirjoittaa kirjeitä, katsella televisiota, opiskella, lukea lehtiä ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Toisaalta internet on ainoa paikka, jossa koukuttavia pelejä, väkivaltaviihdettä ja vihaa lietsovia keskustelupalstoja on saatavilla mielin määrin. Internetissä on läsnä ihmisen hyvän ja pahan koko kirjo.
Kaikkea internetin käyttöä ei voikaan niputtaa saman otsikon alle. Yksilön hyvinvoinnin kannalta kysymys on ensisijaisesti valinnoista: miten käyttää aikaansa tilassa, jossa vaihtoehtoja on tarjolla äärettömästi.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja
Osallistu keskusteluun
Transrasvat selvä sydänriski, kovien rasvojen merkitys epäselvempi
|
D-vitamiinilisät eivät vahvista kuusikymppisten naisten luita
|
Rannikkoseutu-lehti: Raision Ykkösapteekin erikoisuus uhkaa loppua
|
Osa dementialääkkeistä voi laskea painoa vahingollisesti
|
Ensimmäinen 3D-tulostettu reseptilääke hyväksyttiin
|
Saatte olla ylpeitä apteekkien kansanterveysohjelmista!
|
Tämä pysäytti sähköiset reseptit
|
Nuoruustyypin diabetesta sairastavilla enemmän luunmurtumia
|
Valtakunnallinen vika häiritsi reseptien toimittamista
|
Euroopan komissio päätti lääkkeiden poistamisesta markkinoilta
|
Antibioottikuurit saattavat edistää lasten lihomista
|
EMA antoi myönteisen lausunnon malariarokotteelle
|
Oriola vei vihreän ristin ruokakauppaan
|
Yhä useampi haluaa farmaseutiksi tai proviisoriksi
|
Hammaslääkäriliitto: Nuuska uhkaa nuorten terveyttä
|
Sydänkuolleisuus vähentynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä
|
Apteekin Terveyspiste palvelee myös Oulussa
|
Yhteinen tunnus verkkoapteekeille heinäkuun alussa
|
Statiinit eivät lisää aivoverenvuotoja
|
Miksi apteekkitoimintaa säännellään?
|
Iso osa tulehtuneista umpilisäkkeistä hoituisi antibiooteilla
|
Astmaatikon kannattaa harrastaa liikuntaa
|
Painonhallinnan ohjausta apteekista
|
Robottien suosio jatkuu apteekeissa
|
Jo yli 30 000 asiakasta lääkkeiden koneellisen annosjakelun piirissä
|
11 eskaria, kolme tahtoo apteekkariksi
|
Itsehoidon kustannukset mukaan vertailuun
|
Rajaniemi Fimean alueellistamisselvityksestä: ”Irtisanomiset vaikuttaisivat toimintakykyyn”
|
Yksi tarina: Suoraa palautetta aukiolosta
|
Diabeteksen hoitoon tarkoitetut glukoosinpoistajat arvioidaan
|