Hyvä, paha internet
25.02.2011 08:00
YLE UUTISOI hiljattain sveitsiläisestä tutkimuksesta, jonka mukaan internetiä paljon käyttävät nuoret potevat masennusoireita muita useammin. Tutkimuksessa ei selvinnyt syy–seuraussuhdetta: masentaako juuri internetin runsas käyttö, vai ovatko masentuneet nuoret taipuvaisia viettämään enemmän aikaa internetissä. Tulokset herättävät kuitenkin pohtimaan internetin käytön ja mielen hyvinvoinnin suhdetta.
Mielen ja ruumiin hyvinvointi ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta ihminen on fysiikaltaan samanlainen kuin kymmenen tuhatta vuotta sitten: liikunta, auringonvalo ja eri aistien käyttäminen ovat ihmiselle välttämättömiä. Internetiä taas käytetään yleensä neljän seinän sisällä, mihin auringonvalo, tuuli tai lintujen laulu eivät kantaudu. Mobiili-internet onkin tervetullut ilmiö, sillä se mahdollistaa internetin käytön vaikkapa puistossa.
Sveitsiläistutkimuksessa selvisi myös, että alakuloisuus saattaa olla yhtä yleistä nuorilla, jotka eivät käytä lainkaan internetiä. ”Tutkijat arvelevatkin, että koska internet on nuorille sosiaalinen väline, sen ulkopuolelle jäävät tai jättäytyvät saattavat olla jo valmiiksi masentuneita”, kertoo uutinen.
Internetin ulkopuolelle jäävä voi jäädä paitsi oman sosiaalisen piirinsä, myös yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä kattavin tieto monista yhteiskunnan toiminnoista, kuten vaikkapa eduskuntavaalien ehdokkaiden ajatuksista, löytyy ainoastaan internetistä.
Internetin ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä pohtiessa on lopulta olennaisinta oivaltaa, että internet on tila. Verkossa voi tehdä aivan samoja asioita kuin muissakin tiloissa: puhua puhelimessa, kirjoittaa kirjeitä, katsella televisiota, opiskella, lukea lehtiä ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Toisaalta internet on ainoa paikka, jossa koukuttavia pelejä, väkivaltaviihdettä ja vihaa lietsovia keskustelupalstoja on saatavilla mielin määrin. Internetissä on läsnä ihmisen hyvän ja pahan koko kirjo.
Kaikkea internetin käyttöä ei voikaan niputtaa saman otsikon alle. Yksilön hyvinvoinnin kannalta kysymys on ensisijaisesti valinnoista: miten käyttää aikaansa tilassa, jossa vaihtoehtoja on tarjolla äärettömästi.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|