Hyvä, paha internet
25.02.2011 08:00
YLE UUTISOI hiljattain sveitsiläisestä tutkimuksesta, jonka mukaan internetiä paljon käyttävät nuoret potevat masennusoireita muita useammin. Tutkimuksessa ei selvinnyt syy–seuraussuhdetta: masentaako juuri internetin runsas käyttö, vai ovatko masentuneet nuoret taipuvaisia viettämään enemmän aikaa internetissä. Tulokset herättävät kuitenkin pohtimaan internetin käytön ja mielen hyvinvoinnin suhdetta.
Mielen ja ruumiin hyvinvointi ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta ihminen on fysiikaltaan samanlainen kuin kymmenen tuhatta vuotta sitten: liikunta, auringonvalo ja eri aistien käyttäminen ovat ihmiselle välttämättömiä. Internetiä taas käytetään yleensä neljän seinän sisällä, mihin auringonvalo, tuuli tai lintujen laulu eivät kantaudu. Mobiili-internet onkin tervetullut ilmiö, sillä se mahdollistaa internetin käytön vaikkapa puistossa.
Sveitsiläistutkimuksessa selvisi myös, että alakuloisuus saattaa olla yhtä yleistä nuorilla, jotka eivät käytä lainkaan internetiä. ”Tutkijat arvelevatkin, että koska internet on nuorille sosiaalinen väline, sen ulkopuolelle jäävät tai jättäytyvät saattavat olla jo valmiiksi masentuneita”, kertoo uutinen.
Internetin ulkopuolelle jäävä voi jäädä paitsi oman sosiaalisen piirinsä, myös yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä kattavin tieto monista yhteiskunnan toiminnoista, kuten vaikkapa eduskuntavaalien ehdokkaiden ajatuksista, löytyy ainoastaan internetistä.
Internetin ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä pohtiessa on lopulta olennaisinta oivaltaa, että internet on tila. Verkossa voi tehdä aivan samoja asioita kuin muissakin tiloissa: puhua puhelimessa, kirjoittaa kirjeitä, katsella televisiota, opiskella, lukea lehtiä ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Toisaalta internet on ainoa paikka, jossa koukuttavia pelejä, väkivaltaviihdettä ja vihaa lietsovia keskustelupalstoja on saatavilla mielin määrin. Internetissä on läsnä ihmisen hyvän ja pahan koko kirjo.
Kaikkea internetin käyttöä ei voikaan niputtaa saman otsikon alle. Yksilön hyvinvoinnin kannalta kysymys on ensisijaisesti valinnoista: miten käyttää aikaansa tilassa, jossa vaihtoehtoja on tarjolla äärettömästi.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja
Osallistu keskusteluun
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|