Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Hermokasvutekijää tutkitaan diabeteksen hoitoon

14.08.2013 10:09 SUOMEN KUVAPALVELU

Suomalaistutkijoiden havainto avaa uusia mahdollisuuksia ykköstyypin diabeteksen parantamiseen.

Tyypin 1 diabetes johtuu siitä, että insuliinia tuottavat haiman saareke- eli betasolut ovat tuhoutuneet. Tällä hetkellä ei ole olemassa hoitokeinoja potilaiden jäljellä olevien solujen uudistamiseksi tai solujen tuhoutumisen estämiseksi.

Hiirimallilla tässä on kuitenkin jo onnistuttu. Ensin tarvittiin kuitenkin Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkijatohtorin, Maria Lindahlin havainto. Hän huomasi, että hiirille kehittyy tyypin 1 diabetes, kun keskushermoston hermosolujen tuottaman MANF-proteiinin synty estetään.

Professori Mart Saarman tutkimusryhmä, jossa Lindahl työskentelee, lähti tarkastelemaan asiaa toisesta suunnasta.

– Huomasimme, että sama MANF-proteiini voi tyypin 1 diabetestä sairastavilla hiirillä suojata ja lisätä betasolujen uudistumista. MANF lisää suoraan näiden solujen jakautumista. Samaa proteiinia ilmentyy myös ihmisen haiman saarekesoluissa, joten sillä saattaa olla mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoidossa, sanoo professori Mart Saarma.

Helsingissä käynnistyykin nyt kolmivuotinen projekti, jossa tutkitaan aivojen hermosolujen erittämän MANF-hermokasvutekijän terapeuttista vaikutusta haiman saarekesoluihin.

Juvenile Diabetes Research Foundation (JDRF) on myöntänyt 495 000 dollarin apurahan tutkimusprojektille. Tutkimusta johtaa professori Mart Saarma Biotekniikan instituutista yhdessä Biomedicumin kantasolukeskuksessa toimivan professori Timo Otonkosken kanssa.

MINNA SVENSK