Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Hengitysoireiden taustalla usein psykologisia tekijöitä

Tutkimus 29.03.2018 13:15 INKERI HALONEN INGIMAGE

Sisäsyntyinen psykologinen haavoittuvuus voi selittää merkittävän osan lääketieteellisesti selittämättömistä, toiminnallisista hengitysoireista.

Toiminnalliset hengitykseen liittyvät oireet ovat suomalaisväestössä tavallisia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin neljänneksellä (26 %) suomalaisväestöstä on hengitystieoireita ilman, että heillä on lääkärin toteamaa hengityssairautta tai objektiivisissa mittauksissa havaittavaa hengityspoikkeamaa.

Erilaiset psykologiset tekijät, kuten terveysahdistus, vaikeudet tunteiden ja niihin liittyvien kehon reaktioiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden ja runsaan terveyspalvelujen käytön todennäköisyyttä.

Asiaa selvitettiin suomalaisessa tutkimuksessa vertailemalla koko väestöä edustavassa aineistossa itse koettujen hengitysoireiden, objektiivisesti mitatun keuhkojen toiminnan sekä erilaisten psykologisten tekijöiden välistä yhteyttä.

- Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sisäsyntyinen psykologinen haavoittuvuus voi selittää merkittävän osan lääketieteellisesti selittämättömistä, toiminnallisista hengitysoireista. Tämä tulisi huomioida potilaiden hoidossa ja hoitopolkuja rakennettaessa, kertoo tutkimusprofessori Tiina Paunio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Helsingin yliopistosta.

Tutkimus tehtiin THL:n, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä psykologian lehdessä Psychological Medicine.