Halpalääkkeiden kallis hinta
08.03.2012 20:59
YLE ESITTI maanantaina (5.3.) dokumentin lääkevalmistuksesta Intiassa. Dokumentti oli pöyristyttävää katsottavaa.
Hyderabadin alueella toimivien satojen lääketehtaiden jätevesiä ohjataan surutta alueella virtaavaan Musi-jokeen sillä seurauksella, että joki on täysin tuhoutunut ja alueen asukkaiden sairastavuus on lisääntynyt.
Intian saastuneimmalla seudulla Vishakhapatnamissa sijaitsevat lääketehtaat puolestaan laskevat puhdistamattomat jätevetensä suoraan Bengalin lahteen. Rannikon kalastajat ovat huomanneet rajut ympäristövaikutukset ja moni heistä on joutunut luopumaan elinkeinostaan.
Ohjelmassa kerrottiin, että jopa puolet Ruotsissa myytävistä rinnakkaislääkkeistä on tuotettu Intiassa, mutta siellä valmistetaan myös alkuperäislääkkeitä länsimaiden markkinoille. Eurooppalainen lääketeollisuus on viime vuosina kansallisten hintaviranomaisten ja rajun hintakilpailun paineessa siirtänyt tuotantoaan yhä enemmän halvan työvoiman ja alhaisen hintatason maihin, etenkin Intiaan.
Suomessakin Intiassa valmistettujen lääkkeiden käyttö on lisääntynyt tuntuvasti lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän käyttöönoton myötä. Harva lääkkeen käyttäjä sitä kuitenkaan tietää, sillä lääkkeen todellista valmistusmaata on lääkepakkauksesta turha etsiä.
Halpalääkkeiden tuotanto ympäristön kustannuksella on epäeettistä ja siihen on puututtava. Lääkkeiden hyviin tuotantotapoihin (GMP) ei nykyisin kuulu ympäristövaatimuksia, eikä niiden sisällyttäminen osaksi GMP-valvontaa varmaankaan olisi helppoa, mutta sitäkin vaihtoehtoa on pohdittava.
Helposti toteutettava parannus nykyiseen olisi se, että lääkkeiden myyntilupien haltijat velvoitettaisiin kertomaan lääkkeen todellinen valmistusmaa lääkepakkauksessa. Silloin lääkkeiden käyttäjät voisivat valinnoillaan itsekin vaikuttaa.
Erkki Kostiainen
Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.
Katso Ylen dokumentti Lääkejätteiden armoilla Yle Areenasta >
Osallistu keskusteluun
Kommentit
Värityskirja 09.03.2012 12:06
Kyllä niitä kalliitakin lääkkeitä siellä valmistetaan, kuten ohjelmasta kävi hyvin ilmi. Mikä (lääke)yhtiö ei haluaisikaan parempia katteita.
Edelliseen kommentoijaan viitaten "kotimainen" ja alkuperäislääkevalmistajanakin tunnettu oli näyttävästi esillä. Hienosti kuitenkin tässä blogikirjoituksessa ollaan tästä hiljaa ja keskitytään "halpalääkkeisiin". Otsikoksi enneminkin "lääkkeiden kallis hinta"?
Lisäksi eihän se lääketeollisuus ole ainut teollisuuden ala, joka hakee säästöjä idästä. Olisiko sittenkin otsikoksi parempi "idän kallis hinta" tai "globalisaation kallis hinta", tai jopa "kvartaalitalouden kallis hinta"?
Yksi totuus 09.03.2012 13:55
Tässä on kysymys nimenomaan halpalääkkeiden kalliista hinnasta!
valmistusmaa pakolliseksi 09.03.2012 16:57
Todellakin myös ns. alkuperäistehtaat teettävät Intiassa peruslääkkeitä. Mielestäni lääkepakkaukseen pitäisi merkitä valmistusmaa, jotta kuluttaja voisi tehdä eettisesti kestäviä valintoja. Jos näin, todennäköisesti suuressa osassa erään suomalaisen geneerisen firman lääkepakkauksissa lukisi "Made in India". Ilmiönä tämä on länsimaiden harrastamaa riistopolitiikkaa, mitä on tapahtunut jo vuosisatojen ajan.
Tieto lisää tuskaa 11.03.2012 13:29
Tieto lopputuotteen valmistusmaasta olisi toki hyvä alku, vaikka suurimmat ongelmat taitavatkin olla raaka-ainevalmistuksen puolella. Sikäli kyllä perusteltua, että kaukomaissa tehty lääkevalmiste harvemmin kai koostetaan länsimaissa tehdystä lääkeaineesta, vai miten on?
Kieltämättä valmisteen tiukasti valvotun turvallisuuden ja valmistuksen aiheuttamien ympäristövaikutusten välillä on melkoinen ristiriita.
Sitä saa mitä tilaa 11.03.2012 18:29
Olen jo pitkään ihmetellyt poliittista vastuuttomuutta Suomessa. Esimerkiksi Vihreät ovat voimakkaasti ottaneet kantaa Talvivaaran ympäristöpilaamiseen, mutta heitä ei kiinnosta lainkaan muiden maiden tilanne, joka aiheutuu suomalaisten kulutuksesta. Ehkä tähän pätee se, että poissa silmistä poissa mielistä. En usko, että pelkkä alkuperän merkitseminen riittää tilanteeseen, koska valtio lähes pakottaa ihmiset viitahintajärjestelmällä halvimpiin valmisteisiin. Syypää tähän on valtio ja HILA, jotka ovat luoneet järjestelmän, jossa pärjätäkseen on tuotettava valmisteet polkuhintaan. Lääkekorvattavuudessa tulisi mielestäni mahdollistaa korkeampi hinta valmisteille, jotka on kokonaisuudessa valmistettu EU:ssa. Tällä päätöksellä olisi myös EU:n työllisyyttä tukeva vaikutus.
Autonkorjaaja 89€/h 12.03.2012 08:21
Minne mahtaa mennä tekstiiliteollisuuden tai kemikaaliteollisuuden jätteet yleensä? Miksi terveydenhuolto taas on silmätikkuna ja kaikki pitäisi tehdä puhtaasti ja halvalla?
Piiperö 12.03.2012 15:06
Eipä ole kestävää kehitystä lääkkeiden rinnakkaistuonti/-vientikään. Rahtaaminen edestakaisin ja uudelleenpakkaaminen ovat karseaa tuhlausta.
Tiedon tuottama tuska on muiden vika? 12.03.2012 18:06
Autonkorjaaja 89€/h:lle:
En ymmärtänyt pointtiasi. Viime kädessä tavoitteena pitäisi on ekologisempi tuotantotapa oli valmistettava tuote mikä tahansa. Lääkkeissä vain on tuotteen alkuperää mahdotonta jäljittää tällä hetkellä. Tällöin myös ekologisen valinnan tekeminen on täysin mahdotonta.
Heikki Bothas 14.03.2012 10:11
Kysymys ei ole vain viime vuosina alentuneista lääkkeiden hinnoista ja sitä kautta kasvaneista tuotantopuolen hintapaineista, vaan ennen kaikkea laajemminkin teollisuustuotannon siirtymisestä Euroopan ulkopuolella edullisempien tuotantokustannusten vuoksi. Kaikilla suurilla lääkeyrityksillä, sekä alkuperäis- että rinnakkaislääkeyrityksillä, on joko omia tehtaita Intiassa tai ne hankkivat aktiiviaineita Intiasta. Intia on panostanut paljon lääketeollisuuteen ja siellä tehdään aiempaa useammin valmistuksen lisäksi myös lääketutkimusta.
Osa Intiassa toimivista lääketehtaista toimittaa lääkkeitä Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin, jolloin prosesseilta ja tehtailta vaaditaan tiukempia standardeja kuin mitä vaaditaan Intian omille valtaville sisämarkkinoille tuotettavilta lääkkeiltä.
Koska lääkkeillä on usein pitkiä tuotantoketjuja, yhtä selkeää alkuperämaata ei monissa tapauksissa voida ilmoittaa. Tästä syystä valmisteessa ilmoitetaan tuotantoketjun viimeinen lenkki, kauppaan vapauttaja, joka vastaa lopullisen tuotteen laadusta. Lääkkeet eivät ole normaaleja kuluttajatuotteita, eikä lääkehoidossa ole kyse normaalista kuluttajan tekemästä valinnasta: lääkkeen saa vain lääkärin määräyksellä, lääkkeitä voi ostaa vain apteekeista ja sairausvakuutusjärjestelmä korvaa lääkehoidon joko osittain tai kokonaan. Alkuperämaan tai -maiden perusteella potilas ei voisi arvioida sen paremmin lääkkeen tehoa kuin turvallisuuttakaan, eikä esimerkiksi ympäristötietoinen kuluttaja voisi tehdä valintaa pelkän maan nimen perusteella.
Inspector 71 15.03.2012 11:32
EIpä intiassa mukaan teolllisuus ole kovin ympäristöystävällistä. Tuskinpa nämä laivanpurkaustelakat ovat ympäristösertifioituja. Sinne Finnjetkin meni, naulatehtaalle.
Nimimerkki sitä saa mitä tilaa osuu naulan kantaan. Ehkä juuri siitä Finnjetistä tehtyyyn. Teollisuus JA viranomaiset ovat luoneet tilanteen, jossa alipalkattu intialainen seisoo leijupetirakeistimen ääressä ja toisaalla putki työntää lientä pusikkoon.
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|
Marika S 09.03.2012 08:40
Niinpä, on aika yllättävää, että kotimaisena mainostetusta lääkkeestä paljastuukin sen olevan tehty Intiassa ja vielä saastuttavan ympäristöä.