H-hetki lähestyy
Kolumni 26.03.2014 07:27 NIKLAS SANDLER
Henkilökohtainen lääkintä, biologiset lääkkeet, mobiiliterveys, kaupan vallankumous – maailma ja tarpeet muuttuvat, teknologiat kehittyvät, pysymmekö vauhdissa mukana?
Alun perin tarkoitukseni oli kirjoittaa vain lempilapsestani ja tutkimusryhmäni pääaiheesta, tulostettavista lääkkeistä ja lääkeprinttauksessa saavutetuista edistysaskelista.
Olen vakuuttunut siitä, että erilaiset tulostustekniikat, kuten 3D-tulostus, mullistavat hyödykkeiden valmistustapoja ja tuovat valmistustoiminnan asiakkaan ulottuville täysin uudella tavalla. Tämä kehitys tulee muokkaamaan myös apteekki- ja lääkealaa, sen logistiikkaa ja ansaintalogiikkaa sekä myös alan viranomais- ja valvontakäytäntöjä. Aikataulua en uskalla ennustaa.
SAMAAN AIKAAN TIETO demokratisoituu. Tieto lääkkeistä on kaikkien ulottuvilla ja informaatio potilaan omasta terveydentilasta voi tulevaisuudessa olla terveydenhuoltojärjestelmän pilvipalvelussa.
Arvelisin, että kuluttajan ehdoilla rinnalle rakennetaan myös uusia personoituja, keskenään keskustelevia terveyden pilvipalveluja, joita asiakas voi hyödyntää hoitaessaan itseään modernein työkaluin. Henkilökeskeisessä terveydenhoidossa asiakas ottaa vastuuta terveydestään omien halujensa, kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti.
Lääkealan ammattilaisten ja apteekkien on nyt aktiivisesti luotava moderneja teknologisia ratkaisuja, joiden avulla he toimivat asiakkaan kumppanina yksilöllisen terveyden ylläpitäjänä, jossa lääkehoito on usein tärkeä osa kokonaisuutta.
MITEN KAUPAN SÄHKÖINEN vallankumous muokkaa lääkehuoltoa?
Tulevaisuuden asiakas ehkä haluaa vaivatonta asiointia: lääkkeitä milloin vain ja mistä vain, heti toimitettuna. Verkkokauppa muuttanee logistiikan logiikka. Onko apteekki enää tulevaisuudessa lääkkeen välivarasto? Mitä ja miten lääke- ja terveysinfoa jaetaan? Miten biologiset ja bioteknologiset lääkkeet annostellaan
Nämä tulevaisuudessa yleistyvät (huom! H-hetki lähestyy), personoidut biologiset täsmälääkkeet ovat ja tullevat olemaan injisoitavia hoitoja. Kuka nämä annostelee ja missä?
Alan täytyy muokata oma tulevaisuutensa ja löytää uusia toimintamalleja palvelun, jakelun ja lääke- ja terveys-informaation välittämiseksi.
Informaation demokratisoituminen ja kaupan murros kivijalkakaupasta nettikauppaan – molempiin haasteisiin on vastattava. Nopea teknologinen kehitys muokkaa koko palettia. Apteekkisektorille tarvitaan innovaatiota, tutkimusyksiköiden ja yritysten (myös apteekkien!) yhteistyötä, uutta yrittäjyyttä, apteekkialan businessenkeleitä, riskinottoa sekä koulutusten sisällön sopeuttamista tulevaisuuden tarpeita palvelevaksi.
Niklas Sandler
Kirjoittaja on farmasian professori Åbo Akademissa.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
Nappikauppiaan ystävä 27.03.2014 10:18
Niklaksella on pointti. Kannattaa lukea kirjoitus huolella ennen kuin se vanhaan tapan ammutaan alas.
Apteekit ovat yleensä hyvin osanneet sopeuttaa toimintaansa sekä potilaiden/asiakkaiden tarpeisiin, että tieteen innovaatioihin. Samaa ei voi sanoa lääkealan viranomaisista, jotka eivät joko osaa tai halua olla kehityksessä mukana. Keskittyvät yleensä vastustamaan kaikkea.
Nyt on jo se hetki jolloin muokataan tulevaisuuden apteekkitoiminnan perusteita. Kannattaa olla hereillä. Hyvä kun Apteekkari antoi palstatilaa Niklakselle.
Eeva Teräsalmi 27.03.2014 12:55
Niklas on ehdottoman oikeassa. Luulen, että lääkkeen valmistus palaa apteekkeihin kun yksilölliset valmisteet yleistyvät ja 3D tulosteet ovat arkipäivää. Luulen kuitenkin, että laitteet ja raaka-aineet ovat sen verran kalliita, että joka kodin olohuoneessa niitä ei ole, mutta joka apteekissa kyllä. Verkkopalvelujen suhteen olemme hyvässä tilanteessa, kun liitto lopultakin on saanut asiassa jotain tehtyä ja lainsäädäntö on kunnossa. Sen sijaan apteekkien henkilökunnan tehtävien ja oikeuksien laajentaminen injektioiden ja rokotteiden antamiseen on kiireesti saatava kuntoon. Siinä apteekkipalveluiden kehittämisryhmä on avainasemassa ja toivonkin, että edustajamme ovat hereillä. Tämän vision toteuttamiseksi tulee muuttaa apteekkeja koskevaa lainsäädäntöä eikä luoda terveyspisteitä, jotka ovat apteekkien osakeyhtiöiden hallussa.
Helena Rantanen 27.03.2014 15:15
Joskus ollaan edellä. Idearikkaa ohjataan ruotuun,kunnes aika on kypsä.
1990 luvulla monessa apteekissa hoidettiin influenssarokotukset hyvässä yhtiestyössä lääkäreiden kanssa. Apteekki palkkasi sairaanhoitajan ja lääkäri oli ensiapuvalmiudessa.
Apteekkien tiloissa toimi myös lääkärin vastaanottajia.
Sitten kateus ilmiantoi nämä lääkeviranomaisille,joka sitten kielsi toiminnan.
Nyt sama idea on ikäänkuin aivan uusi, kansaivälisiltä markknoilta haettu.
Apteekkareilta on myös kielletty ns muu liiketoiminta.
Apteekkien on oltava terveyden tavarataloja. Niiden yhteydessä on oltava terveyspisteitä, terveyskioskeja, muun terveydenhuollon osaajia, fysioterapeutteja, hammashoitajia jne.
Ensimmäinen Wanhempi Ylipoppamies 27.03.2014 15:25
" Aikataulua en uskalla ennustaa." Tässä olen samaa mieltä Farmasian Tohtorin kanssa.. Ainoa pysyvä asia yhteiskunnassa ja apteekkialalla on MUUTOS.
Suomessa on nyt suunnileen 800 apteekkitoimipistettä. Kahta samanlaista ei löydy. Apteekkari on avainhenkilö seuraamaan kehitystä. Hyvä että kirjoitus saa aikaan keskustelua. Allekirjoittanut seuraa Suomen apteekkieläman tapahtumia naapurista rajan takaa.
on halpaa 01.04.2014 12:16
No, 3D:llä tuskin saadaan tulostettua lääkettä, jonka hinta on 4 eurosenttiä, kuten nyt uudessa taksassa on tuo Aurobindon antibiootti. Tiettäväsi sitä on tukussa useampi tuhat pakettia ja vanhenemispäivä palttiarallaa elokuussa. Yrittäjä ei tiedä, nauraa vaiko itkeä.
Martti Kalapuro 04.04.2014 12:51
Edellisiin liityen:
Olimme kaavailleet syksyksi ihon läpäisevää mittauspalvelua (kolesterolit, hemoglobiinit yms). Suorittajana olisi erikoislaboratoriohoitajan ja terveys-
tieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut, alansa koulutustehtävissä toiminut henkilö. Apteekki tarjoaisi tilan ja kassapalvelun. Tulo jakautuisi apteekin toimistokulujen ja mittaajan palkkion kesken.
Harrastusluonteiseksi aktiviteetiksi muodostui molemmilla tahoilla yritys selvittää kuinka toimia laillisesti, eettisesti ja oikein kun toiminta alkaa. Tähän mennessä osallisina ovat olleet Fimea, Avi, Apteekkariliitto, TEHY, tilitoimisto, Valvira, 1 apteekkari, 1 farmaseutti ja tuleva mahdollinen toimija. Tulokulmia aiheeseen on hieman enemmän kuin mainittuja tahoja, mutta niistä ei ole mahdollista saada yhtä kokonaisuutta. Mikä tässä on oltava niin vaikeaa. Vastaan itse. Ainakin kateus, vastuun pakoilu, näköalattomuus, yheistyöhaluttomuus, reviirin suojelu. Oli vielä muutakin, mutta taidan käsitellä aihetta enemmän seuraavassa romaanissani.
rapa 20.04.2014 08:28
Kaikkea saattaa tapahtua, mutta ainakin kolme asiaa määrittää lääkejakelua: hinta, potilaalla oleva kyky ja lääkekorvausjärjestelmä/julkinen terveydenhuolto, jotka kaikki liittyvät toisiinsa. Julkisen sektorin ollessa mukana terveydenhuollossa on mahdoton ajatus, että potilaat muuttuisivat täysin kuluttajiksi ja lähettäisivät laskun ostoksista veronmaksajille tai tulisivat hoidattamaan itsensä ilmaiseksi kun pilvipalvelu meinaa lähettää potilaan pilvenreunalle. Mikäli tulostimet eivät laske hintoja, niitä ei tule, ellei kyse ole uudesta ja paremmasta hoidosta. Mikäli lääke vaatii paljon ihmistyötä, epäilen että hinta tulee alas. Potilaan muuttuminen kuluttajaksi taas on jokaisen libertaari terveys(talous)tieteilijän ja ennen kaikkea terveydenhuollon yrittäjän märkäuni. Edellinen elää metafyysisessä maailmassa jälkimmäisen taas nähdessä liikevoittomahdollisuuden: lääkkeitä kaikille kaikkiin vaivoihin pilvipalvelureseptillä kotona tulostettuna. Ennen tavoite oli parempi terveys, välineenä erilaiset hoidot. Nyt taitaa olla toisin päin.
Alipoppamies 27.03.2014 07:50
Apteekithan ovat aina olleet lääkejakelun keskuksia.