Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Googlesta haetaan ahkerasti terveystietoa

Itsehoito 18.03.2015 14:00 INKERI HALONEN ISTOCKPHOTO

Noin puolet suomalaisista hakee terveystietoa verkosta vähintään kuukausittain. Suosituinta on tautien oireiden googlailu.

Suomalaiset ovat varsin aktiivisia hankkimaan terveyteen liittyvää tietoa verkosta, ja noin puolet suomalaisista hakee terveystietoa verkosta vähintään kuukausittain.

Tiedot selviävät Terveystalon helmikuussa teettämästä kyselystä, jonka toteutti Taloustutkimus.

Suosituinta näyttää olevan tautien oireiden googlailu. Seuraavaksi eniten tietoa haettiin lääkkeistä ja lääkeaineista, sitten vitamiineista ja terveystuotteista.

Tautien oireista haki tietoa eniten nuoret, noin parikymppiset ihmiset. Lääkkeistä ja lääkeaineista tieto etsi sen sijaan etenkin yli 56-vuotiaat. Naiset etsivät hieman miehiä enemmän tietoa terveydestään.

Google on terveystiedon
käytetyin lähde

Lähteinä terveystiedon hankkimiseen käytetään eniten hakukoneita, kuten Googlea. Seuraavina tulevat erilaiset terveysportaalit ja keskustelupalstat.

Nuoremmat käyttävät vanhempaa väestöä huomattavasti enemmän keskustelupalstoja tiedonhankintaan.

Vanhempi väestö taas hakee nuorempia hieman todennäköisemmin tietoa terveysportaaleista.

Sosiaalinen media on kaikissa ikäryhmissä selvästi vähiten käytetty lähde.

Lähteiden luotettavuudesta kärkeen nousivat terveyssivustot. Sosiaalisen median lähteet, kuten Facebook, jäivät viimeisiksi. Vain alle puolet suomalaisista kertoo tarkistavansa käyttämänsä lähteen luotettavuuden usein, ja vanhemmat henkilöt harvemmin kuin nuoret.

Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka vastaajina oli sukupuolen, iän ja maantieteellisen sijainnin suhteen edustava otos suomalaisia. Kyselyyn vastasi 1 119 suomalaista.

INKERI HALONEN