Farmasian järjestöt kaipaavat yli vaalien ulottuvia visioita

Farmasian järjestöjen mukaan apteekkialaa saa ja pitää uudistaa, mutta Ruotsin huono esimerkki osoittaa, ettei kaikesta sääntelystä kannata luopua.

Apteekkialaan kohdistuu nyt suuria muutospaineita. Julkinen keskustelu keskittyy erityisesti lääkkeiden saavutettavuuteen ja apteekkilupakysymyksiin. Fimea on jo lisännyt apteekkilupien määrää ja uusia muutoksia on odotettavissa.

Apteekkariliitto, Farmasialiitto ja Proviisoriyhdistys ovat valmiina alan uudistamiseen tulevalla vaalikaudella. Niillä kaikilla on myös omia ehdotuksia alan eteenpäin viemiseksi.

Alan järjestöille on tärkeää pitää apteekit kotimaisten farmasian ammattilaisten käsissä ja vahvistaa apteekkien merkitystä osana suomalaista terveydenhuoltoa. Apteekkitoiminnan on jatkossakin perustuttava ammatillisuuteen.

Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen toivoo, että uudistuksia tehtäessä alaa katsottaisiin kokonaisuutena.

– Monesta maasta erittäin hyviä esimerkkejä siitä, miten apteekkeja hyödynnetään osana terveydenhuoltoa. Tämä kehittämistyö jää herkästi tekemättä, jos jäädään junnaamaan yksittäisiin lupakysymyksiin. Katse pitäisi pystyä kääntämään olennaiseen.

Sääntelyä tarvitaan edelleen

Apteekkitoiminnan uudistamisen keskeinen teema on apteekkien määrän ja sijainnin sääntely. Myös toiminnan omistuspohja herättää keskustelua.

Proviisoriyhdistys on avoin keskustelulle määrä- ja sijainninsääntelyn uudistamiseksi. Uusimman jäsenkyselyn perusteella iso osa jäsenistöstä näkee apteekkilupien tarveharkinnan ja määräsääntelyn jonkinasteisen säilyttämisen perusteltuna.

– On tärkeää huolehtia haja-asutusalueiden lääkehuollosta. Toisaalta digitalisaatio voi tuoda paljonkin uusia ratkaisuja siihen, sanoo Proviisoriyhdistyksen varapuheenjohtaja Linda Seppälä.

Myöskään Farmasialiitto ei kannata tarveharkinnasta ja määräsääntelystä luopumista. Farmasialiiton puheenjohtaja Antti Katajan mielestä se saattaisi heikentää potilas- ja lääkitysturvallisuutta, kuten Ruotsissa on käynyt.

Apteekkien proviisoriomistuksen tarvetta on kyseenlaistettu muun muassa sillä, että lääkäriaseman omistajankaan ei tarvitse olla lääkäri.

Merja Hirvosen mukaan yksityistä terveydenhuoltoa ja apteekkitoimintaa ei voida suoraan rinnastaa.

– Apteekkijärjestelmä perustuu luvan saaneiden proviisoreiden kattavaan apteekkiverkostoon, eikä sille ole olemassa täydentävää palvelutuotantoa, jolla voitaisiin paikata markkinaehtoisten toimintojen jättämiä aukkopaikkoja.

Hirvonen muistuttaa, että proviisoriomistuksen alkuperäinen tarkoitus on ollut varmistaa terveydenhuollon tavoitteiden toteutuminen. Jos apteekin taustalla olisi puhdas pääomasijoittaja, toiminnalle olisi toisenlaiset tavoitteet.

Toinen keskeinen syy proviisoriomistukseen on apteekkien riippumattomuus lääketeollisuudesta ja tukuista.

– Ei ole asiakkaan etu, että apteekista tarjotaan sitä lääkettä, jossa on paras kate, vaan lääkkeen suosittelun tulee perustua taloudellisesti riippumattomaan asemaan ja terveydenhuollon asiantuntemukseen, Hirvonen sanoo.

Selvityksiä on, yhteenveto tarvitaan

Lääkehuoltoa ja apteekkitoimintaa on viety keskustelijoiden mielestä myönteisellä tavalla eteenpäin jo kuluvan vaalikauden aikana.

Apteekkiasioista ollaan keskusteltu julkisuudessa vilkkaasti ja apteekkitoiminnasta on tehty monenlaisia selvityksiä, arviointeja ja ehdotuksia.

Merja Hirvonen toivoo virkamiesvalmisteluna tehtävää kokonaisuuden arviointia sekä poliittista linjausta siitä, mitä apteekeilta halutaan tulevaisuudessa.

Keskustelukumppanit ovat samaa mieltä. Fimea ja STM voisivat antaa suuntaviivoja siihen, mihin apteekkien toimintaa tulisi viedä.

– Itse kaipaan apteekkialan tulevaisuuden hahmottelua vähän pidemmälle. Olemme eläneet nykyisen lainsäädännön kanssa 30 vuotta, miten elämme toiset 30 vuotta, Linda Seppälä kysyy.

Tällä hallituskaudella on myös tehty isoja lääkekorvausleikkauksia ja ala on kantanut kortensa kekoon säästötavoitteissa. Vaikeuksista huolimatta ala on myös pystynyt yhdistämään voimiaan.

– Tämän hallituskauden myönteisin asia on ollut, että rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma loppuraportti saatiin julkaisua ja rationaalisen lääkehoidon edistäminen on kirjattuna hallitusohjelmaan, Antti Kataja sanoo.

Kuka voi omistaa apteekin?

Proviisoriyhdistykselle on tärkeää apteekkien omistajuuden säilyttäminen proviisoreilla. Yhdistys perustelee proviisoriomistajuutta sekä laadunvarmistuksella että kotimaisen yrittäjyyden tukemisella.

Farmasialiitto suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Yrittäjyyden jakaminen voisi kiinnostaa apteekkaria esimerkiksi silloin, jos hänen puolisonsa työskentelee siellä farmaseuttina tai proviisorina.

Proviisoriyhdistyksessä on keskusteltu, voisivatko apteekkarit itse valita apteekkinsa yhtiömuodon. Hirvonen vastaa, että toiminimi on paras ratkaisu pyörittää apteekkia niin kauan kuin puhutaan ammattilaisten vastuusta.

– Ymmärrän että osakeyhtiökeskustelu lähtee liikkeelle aika ajoin. Osakeyhtiön perusidea on kuitenkin, että toiminta ja vastuu on erotettu toisistaan. Meistä niiden on tärkeää olla samoissa käsissä.

Ruotsin tie on huono tie

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että ulkomaisia pääomasijoittajia ei tule päästää suomalaiseen apteekkitoimintaan. Huonoja kokemuksia löytyy läheltä.

– Ruotsissa on jouduttu kiristämään lainsäädäntöä, koska apteekkialan vapauttaminen ei mennyt niin kuin oli toivottu, Kataja sanoo.

Ruotsi purki valtion apteekkimonipolin vuonna 2009, minkä jälkeen apteekkien omistajuus keskittyi nopeasti muutamalle toimijalle. Nyt ongelmana on, että suurissa ketjuissa päätöksiä tehdään ensisijaisesti talouden, ei terveydenhuollon näkökulmasta.

Huoli palveluiden laadusta, potilasturvallisuudesta ja lääkkeiden saatavuudesta on saanut Ruotsin hallituksen kiristämään apteekkivaatimuksia.

Hallitus laittoi alkuvuodesta vireille lakiehdotuksen, jossa apteekin päätehtäväksi määriteltiin nopea lääkkeiden toimitus ja laadukas lääkeneuvonta. Hallitus ehdotti myös apteekin omistajuuteen rajoituksia.

Valtiopäivävaalien alla keskusteluun nousi lääkkeiden vapaan hinnoittelun ongelmallisuus.

– Vaalien alla keskusteltiin jopa siitä, pitäisikö reseptivapaille lääkkeille asettaa lääketaksa. Ruotsissa käydyt keskustelut ovat osoitus siitä, että apteekkialan täysi vapauttaminen ei ole toiminut toivotusti, Linda Seppälä sanoo.

Apteekkisääntelyn purku pidensi Ruotsissa aukioloaikoja ja toi uusia työpaikkoja farmaseuteille ja proviisoreille. Viime vuonna julkaistun raportin mukaan työolot ovat kuitenkin huonontuneet.

– Olemme kuulleet sisarjärjestöltämme, että henkilöstö on joutunut todella koville, Antti Kataja vahvistaa.

Farmasialiiton mukaan potilasturvallisuus tulee ottaa Suomessa huomioon kaikessa päätöksenteossa, kun alaa uudistetaan. Apteekkien tulee säilyä matalan kynnyksen paikkana, josta saa jatkossakin laadukasta lääkeneuvontaa.

Hirvosen mielestä on yhteiskunnan edun kannalta absurdia, että Ruotsissa apteekit kilpailevat heikentämällä lääkeneuvonnan tasoa.

– Suomessa apteekkien neuvonnalla säästetään vuosittain miljardi euroa muualta terveydenhuollosta, hän huomauttaa.

Apteekki ei ole pelkkä logistiikkakeskus

Farmasian alan järjestöissä on tehty aktiivista vaikuttamistyötä ensi vuoden eduskuntavaaleihin.

Antti Kataja on lähdössä maakuntakierrokselle kertomaan iäkkäiden lääkityksestä ja rationaalisen lääkehoidon edistämisestä. Samalla hän hankkii kannatusta asiakassetelille, jolla potilaat voisivat saada lääkehoidon arviointeja.

Apteekkariliitto en esitellyt omia tavoitteitaan ja ajatuksiaan toimialan tulevaisuudesta Uusi APTEEKKI -ohjelmassa.

– Tavoitteena on uudistaa alaa terveydenhuollon tavoitteet edellä, vahva farmaseuttinen osaaminen kärjessä. Apteekkitoimintaa tulee saada entistä vahvemmin osaksi terveydenhuoltoa, Hirvonen sanoo.

Myös Proviisoriyhdistys pitää erittäin tärkeänä, että apteekkien asema kirjataan hallitusohjelmaan.

– Me näemme apteekit osana terveydenhuoltoa, mutta poliittisessa keskustelussa apteekit nähdään helposti pelkkinä logistiikkakeskuksina, Seppälä sano.

Yhdistyksen mukaan on valitettavaa, jos itsehoitolääkkeitä siirretään apteekkimyynnistä päivittäistavarakauppaan. Lääkkeitä ei voi myydä kuin mitä tahansa tavaraa, vaan siihen sisältyy olennaisesti potilaskohtainen lääkeneuvonta.