Farmaseuttien apu usein tarpeen itsehoitolääkkeiden valinnassa
Itsehoito 28.02.2020 09:14 HANNA HYVÄRINEN Katja Lösönen
Tuoreen tutkimuksen mukaan apteekkien antama neuvonta on tärkeässä asemassa siinä, että itsehoitolääkkeitä käytetään oikein ja turvallisesti.
Tutkimus: Etenkin tulehduskipulääkkeiden myynti tulisi säilyttää vain apteekeissa.
Kuluttajat pitävät itsehoitolääkkeitä usein harmittomina ja saattavat siksi käyttää niitä huolettomammin kuin pitäisi. Itsehoitolääkkeisiin liittyy kuitenkin riskejä. Ne eivät välttämättä sovi yhteen muun lääkityksen kanssa, ja niitä voidaan käyttää väärin. Etenkin tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli voivat aiheuttaa väärinkäytettyinä vakaviakin vaurioita.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin 0,6 prosenttia itsehoitolääkkeitä käyttäneistä asiakkaista kohtasi jonkinlaisia lääkkeisiin liittyviä ongelmia tai riskejä. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi, sillä koska kyse on nimenomaan itsehoitolääkkeiden käyttäjistä, ongelmat eivät kaikissa tapauksissa välttämättä tule ammattilaisten tietoon.
Ilmi tulleista ongelmista tyypillisimmät liittyivät siihen, että väärää lääkettä käytettiin vääriin tarkoituksiin. Esimerkiksi nenän tukkoisuutta vähentäviä, lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja nenäsumutteita saatettiin käyttää pitkäaikaisesti allergiaoireiden lievittämiseen.
Toiseksi yleisintä oli lääkkeiden liikakäyttö, joka useimmiten tarkoitti, että lääkettä käytettiin kauemmin kuin ohjeiden mukaan pitäisi.
Myös lääkkeiden välisiä yhteisvaikutuksia löytyi yllättävän paljon. Peräti 13 prosenttia havaituista ongelmista liittyi lääkkeiden keskinäisiin vaikutuksiin. Ongelmat liittyivät useimmiten siihen, miten itsehoitolääkkeet ja käytössä olevat reseptilääkkeet vaikuttivat toisiinsa.
Sen sijaan lääkkeiden tahallista väärinkäyttöä havaittiin vähän.
Apteekin neuvontaa tarvitaan
Tutkimuksen mukaan useimmat havaituista ongelmista voitiin hoitaa apteekeissa neuvonnalla ja lääkkeen vaihdolla ennen kuin niistä ehti aiheutua vahinkoa. Osassa tapauksista farmaseutit ohjasivat asiakkaan lääkärin pakeille. Joillekin asiakkaille myös kieltäydyttiin myymästä haluttua lääkettä turvallisuussyistä.
Merkittävä osa ongelmista liittyi niin sanottujen korkean riskin lääkkeiden käyttöön. Tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli olivat osallisina joka neljännessä ongelmatapauksessa. Tulos ei yllätä, sillä ibuprofeeni ja parasetamoli ovat tunnetusti käytetyimpiä itsehoitolääkkeitä.
Näiden lääkkeiden kohdalla farmaseutin rooli oikean käytön neuvonnassa korostuu, sillä paitsi että lääkkeitä käytetään paljon – ja usein huolettomasti – niiden väärällä käytöllä voi myös olla vakavia seurauksia. Päivän maksimiannostuksen ylittäminen, yhteisvaikutus muiden lääkkeiden kanssa tai erilaiset sivuvaikutukset voivat johtaa jopa sairaalahoitoon tai pahimmillaan kuolemaan. Riski on suuri erityisesti iäkkäillä, jotka käytävät päivittäin useita eri lääkkeitä.
Tutkijoiden mukaan positiivista on, että farmaseutit puuttuivat näiden lääkkeiden käyttöön aktiivisesti. Samalla tutkijat huomauttavat, että korkean riskin itsehoitolääkkeet eivät sovi vapaaseen myyntiin esimerkiksi päivittäistavarakauppoihin, sillä ilman farmaseuttista neuvontaa ongelmia ja väärinkäsityksiä ei välttämättä voida ehkäistä, saati oikaista.
Tutkijat muistuttavat, että esimerkiksi Ruotsissa parasetamolista johtuvat myrkytystapaukset lisääntyivät sen jälkeen, kun parasetamoli tuli myyntiin apteekkien ulkopuolelle vuonna 2009. Vuonna 2015 parasetamolitablettien myynti keskitettiinkin takaisin apteekkeihin.
Tutkimuksessa kerättiin tietoja kaikkiaan suomalaisesta 52 apteekista. Tietojen keräys toteutettiin sähköisellä kyselyllä.
Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa International Journal of Clinical Pharmacy -lehdessä.
