Ex tempore kunniaan
11.09.2009 09:58
LÄÄKEVALMISTUS apteekeissa on kutistunut kuin pyy maailmanlopun edellä. Potilaille määrätään enimmäkseen teollisia valmisteita, ja apteekin entinen perustehtävä kattaa enää vain prosentin kymmenesosia kokonaisreseptuurista.
Suuri osa apteekin potilaskohtaisesti valmistamista reseptillä toimitettavista lääkkeistä on ihotautien hoitoon käytettäviä voiteita, lasten lääkkeitä tai erilaisia nesteitä. Allergioista kärsivät herkistyvät usein teollisten valmisteiden koostumuksille. Lapsille puolestaan ei usein ole markkinoilla sopivia lääkevahvuuksia.
Ajankohtainen esimerkki lääkevalmistustaidon tarpeellisuudesta on influenssalääke Tamiflusta valmistettava neste lapsille. Erittäin tärkeä ja kasvava potilasryhmä ovat diabeetikkolapset, jotka tarvitsevat insuliinilaimennoksia, sekä steriilisti täytettävien insuliini- tai kipupumppujen käyttäjät.
Alkuviikolla Farmasian maailmankongressissa FIP:ssä oli yllättäen apteekkien lääkevalmistusta käsittelevä sessio. Sanon näin, sillä ainakin Suomessa valmistus on monesta syystä näyttänyt hiipuvalta toiminnalta. Viranomaisnormit ohjaavat ensisijaisesti teollisten valmisteiden käyttöön, raaka-aineiden saatavuudessa on vaikeuksia ja valmistus on tehty apteekeille toiminnallisesti ja taloudellisesti lähes mahdottomaksi. Tällaisessa tilanteessa oli pakko mennä kuuntelemaan, miksi asialle uhrattiin peräti kokonainen päivä. Yllätyksiä olikin tiedossa.
Apteekkien lääkevalmistuksen merkitys on alkanut kasvaa viime vuosina monissa maissa voimakkaasti. Lääketeollisuuden kilpailun koveneminen on poistanut markkinoilta pienten potilasryhmien tarvitsemia lääkemuotoja ja –vahvuuksia, tärkeiden lääkkeiden saatavuusongelmat ovat yleisiä, teollisuus ei tuota riittävän yksilöllisiä valmisteita ihmisille eikä eläimille ja myyntilupien lakkaaminen jättää isojakin potilasryhmiä vaille hyvin sopinutta lääkettä. Myös uudet hoitoteknologiat ja terminaalihoitoon käytettävät poikkeukselliset annostukset ovat lisänneet ex tempore -valmistuksen tarvetta.
Useissa maissa onkin hiljattain uudistettu apteekkien lääkevalmistusta koskevaa ohjeistusta ja luotu lisää mahdollisuuksia potilaskohtaisesti räätälöityjen valmisteiden tekemiselle. USA:ssa on jopa apteekkeja, jotka keskittyvät yksinomaan potilaskohtaiseen lääkevalmistukseen. Jossain mittakaavassa nämä laineet rantautunevat meillekin.
Olisikin korkea aika etsiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat yksilöllisen lääkevalmistuksen järkevin edellytyksin myös Suomessa. Muuten olemme vaarassa menettää osaamisen, jonka varassa lääkitään tälläkin hetkellä satatuhatta potilasta vuosittain.
Sirpa Peura
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
no_title 11.09.2009 17:06
Petteri Henrikssonin kanssa lienee moni kolleega samaa mieltä - potilaiden hoidon kannalta tarpeellinen ex-tempore valmistus on syytä keskittää muutamaan asiansa osaavaan valmistusyksikköön. Valmisteiden hinnoittelun olisi vastattava vähintäänkin todellisia valmistuskustannuksia ja KELA tarpeellista lääkehoitoa korvaamaan.
Kansantaloudellinen säästö olisi merkittävä, kun 600 apteekkkien laboratoriota ja vastaava määrä aseptisia valmistustiloja voitaisin sulkea ja valmistuksen kontrolloinneista päästäisin eroon. Säästyneet henkilöstövoimavarat suunnattaisiin asiakaspalveluun.
Ei muuta kuin, että SAL asiassa perusteltua esitystä laatimaan ja sitä sitten kiiruusti ja ponnella lainvalmisteluun esittämään - vai mitä mieltä siellä ollaan ?
farmaseutti 12.09.2009 13:43
kyllä farmaseutin pitää osata valmistaa lääkkeitä, se on oleellinen osa hänen työnkuvaansa! Ammattitaito pysyy yllä sitä harjoittamalla, osaaminen vaarantuu jos valmistus keskitetään vain isoihin yksiköihin.
Maalaisapteekkari Tapio H., aikaisemmin myös Norjassa apteekkarina 12.09.2009 16:54
Ei tarvitse toimintamalleja kovin kaukaa hakea.
Norjassa "avoapteekki" voi tehdä sopimuksen toisen apteekin, esim. sairaala-apteekin kanssa siitä että ex-tempore valmisteet tehdään rahtityönä, Yksittäisen apteekin ei tarvitse tässä tapauksessa ylläpitää kalliita lääkevalmistustiloja.
Ainoa valmistukseen viittaava toimenpide tavallisessa Norjalaisessa apteekissa on veden lisääminen lasten antibioottimixtuuraan. Tämä toimenpide tehdään yleensä kohtuullisen yksinkertaisen kohde-imun alla. JA SYSTEEMI TOIMII...
juhani Isomeri 13.09.2009 09:20
Norjan malli riittää Suomessakin. Tämä toisi yhteiskunnalle säästöjä, ja sitähän terveydenhoitoalalta toivotaan. Suomen apteekkariliitolla voisi olla omistuksessaan vaikkapa muutama pelkästään potilaskohtaiseen Ex-tempore valmistukseen ja mahdollisesti muihinkin apteekkien tarvitsemiin välttämättömiin tuotteisiin keskittynyt "valmistusapteekki". Kulut maksettaiin apteekkien jäsenmaksuina. Valmistus toimisi siis periaatteessa samoin periaattein kuin ns. "annosjakelu". Tosin siis lainsäädäntöön perustuen, jota jo edellä ilman ninikirjoitustani toivoin.
MIelestäni siis Suomen Apteekkariliiton Farmaseuttisen Valiokunnan tärkein tehtävä olisi selvittää ja ajaa ehdottamaani toimintamallia, jolla asianmukaisella tavalla turvattaisiin potilaiden tarvitsema yksilöllistä valmistusta vaaatima lääkehoito.
Helena Rantanen,Hämeenlinna 16.09.2009 06:25
En oikein jaksa uskoa SAL:n jäsenmaksurahoilla ylläpidettävään lääkevalmistusyksikköön. Pelkäänpä että nykyinen Annosjakeluyksikkökin on meille melkoinen rasite. Annosjakelupalkkiota kun ei ole helppo nostaa kuluja vastaavalle tasolle, sillä apteekin asiakkaat palvelukodeissa ja kotisairaanhoidossa itkevät jo nyt 6-7 euron viikkomaksua. Nimenomaan Kelan vaatimaton taksa estää hinnoittelun järkeistämistä.
Parempi olisi saada lääketaksa vastaamaan lääkevalmistuksen kustannuksia. Silloin valmistusapteekkeja löytyisi eri puolelta Suomea.
Insuliini- ja kipupumppujen täyttö on sopinut meidän toimintaamme varsin hyvin, kun töitä on muutama kuukaudessa. Tilojen ylläpitoa en pidä kovin suurena kustannuksena. Hyvinkin pieni tila riittää.
Jos valmistusyksiköt ovat etäällä, toimituksiin tulee ongelmia. Varsinkin kipupumppuja tarvitaan hyvinkin kiireisesti. Juuri tämä lähellä olevan avoapteekin joustavuus mahdollistaa terminaalivaiheessa olevan kotona asumisen. Kotona asuminen taas säästää huomattavasti
laitoskustannuksia.
Merkittävä apu koko nykyisen apteekkitoiminnan ylläpitämiseen olisi reseptin toimitusmaksun nostaminen nykyisestä 42 sentistä edes yhteen euroon. Toimitusmaksu kattaa nyt hädin tuskin ohjetarrojen ja A4 lomakkeiden tulostamisen. Toimitusmaksun nostolla ylläpitäisimme myös tarpeellisia erityispalveluja, kuten lääkevalmistusta.
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|
Petteri Henriksson 11.09.2009 16:36
Jos hiipuvaa toimintaa halutaan säilyttää, niin kyllä sitä pitäisi voida mielekkäällä tavalla keskittää isompiin, erikoistuneisiin yksikköihin. Miten tämä tehdään, ratkaisujen etsimisessä tarvitaan kyllä luovuutta. Arvostavatko apteekkien asiakkaat potilaskohtaista valmistusta, ja ovatko he valmiita siitä maksamaan enemmän kuin nykytaksoilla? Onko myös sairausvakuutus valmis osallistumaan kustannuksiin?