Enemmän jodia suomalaisille
13.08.2014 10:48 ISTOCKPHOTO
Kala on yksi tärkeimmistä jodin lähteistä. Esimerkiksi annos kirjolohta (125 g) kattaa puolet päivän suosituksesta.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee jodin saannin lisäämistä, sillä vain harva suomalainen saa sitä WHO:n tavoitearvojen mukaisen määrän.
Suomalaisilla aikuisilla on lievä jodin puutos, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-tutkimukset. Hivenaine on ihmisille ja eläimille välttämätön. Sen puutos voi aiheuttaa kilpirauhasen suurentumisen sekä häiritä kasvua ja kehitystä.
Suomessa alettiin lisätä suolaan jodia 1960-luvulta lähtien, minkä ansiosta jodinpuutoksesta aiheutuva struuma hävisi lähes kokonaan.
THL:n mukaan suomalaisten jodin saanti on kuitenkin vähentynyt tällä vuosituhannella. Ruokaa tehdään yhä vähemmän kotona, eikä teollinen ruoka yleensä sisällä jodia. Lisäksi erikoissuolat ovat korvanneet jodioidun suolan kotikäytössä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kotitalouksia ja suurkeittiöitä käyttämään ensisijaisesti jodioitua suolaa. Suolan määrää ei kannata lisätä, koska se nostaisi verenpainetta. Jodin käyttö lisäravinteena ei myöskään ole suositeltavaa, koska sitä ei pidä saada liikaa.
- Helpointa olisi lisätä jodia johonkin yleisesti käytettävään elintarvikkeeseen. Esimerkiksi Tanskassa asia on ratkaistu lisäämällä sitä leivässä käytettävään suolaan, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Iris Erlund.
Tärkeimpiä jodin lähteitä ovat maitotuotteet, kananmuna ja kala. Riskiryhmässä jodinsaannin suhteen ovat erityisesti vegaanit sekä raskaana olevat ja imettävät naiset.
ERJA ELO
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|