Enemmän jodia suomalaisille
13.08.2014 10:48 ISTOCKPHOTO
Kala on yksi tärkeimmistä jodin lähteistä. Esimerkiksi annos kirjolohta (125 g) kattaa puolet päivän suosituksesta.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee jodin saannin lisäämistä, sillä vain harva suomalainen saa sitä WHO:n tavoitearvojen mukaisen määrän.
Suomalaisilla aikuisilla on lievä jodin puutos, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-tutkimukset. Hivenaine on ihmisille ja eläimille välttämätön. Sen puutos voi aiheuttaa kilpirauhasen suurentumisen sekä häiritä kasvua ja kehitystä.
Suomessa alettiin lisätä suolaan jodia 1960-luvulta lähtien, minkä ansiosta jodinpuutoksesta aiheutuva struuma hävisi lähes kokonaan.
THL:n mukaan suomalaisten jodin saanti on kuitenkin vähentynyt tällä vuosituhannella. Ruokaa tehdään yhä vähemmän kotona, eikä teollinen ruoka yleensä sisällä jodia. Lisäksi erikoissuolat ovat korvanneet jodioidun suolan kotikäytössä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kotitalouksia ja suurkeittiöitä käyttämään ensisijaisesti jodioitua suolaa. Suolan määrää ei kannata lisätä, koska se nostaisi verenpainetta. Jodin käyttö lisäravinteena ei myöskään ole suositeltavaa, koska sitä ei pidä saada liikaa.
- Helpointa olisi lisätä jodia johonkin yleisesti käytettävään elintarvikkeeseen. Esimerkiksi Tanskassa asia on ratkaistu lisäämällä sitä leivässä käytettävään suolaan, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Iris Erlund.
Tärkeimpiä jodin lähteitä ovat maitotuotteet, kananmuna ja kala. Riskiryhmässä jodinsaannin suhteen ovat erityisesti vegaanit sekä raskaana olevat ja imettävät naiset.
ERJA ELO
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|